Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   lv Gadalaiki un laiks

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [sešpadsmit]

Gadalaiki un laiks

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Tie -r-gad--a--i: T-- i- g--------- T-e i- g-d-l-i-i- ----------------- Tie ir gadalaiki: 0
kevät, kesä p-v------, --sa-a, p--------- v------ p-v-s-r-s- v-s-r-, ------------------ pavasaris, vasara, 0
syksy ja talvi. rude-- u--z-em-. r----- u- z----- r-d-n- u- z-e-a- ---------------- rudens un ziema. 0
Kesä on kuuma. Vas-r--ir-ka----. V----- i- k------ V-s-r- i- k-r-t-. ----------------- Vasara ir karsta. 0
Kesällä paistaa aurinko. V---r----īd --ul-. V----- s--- s----- V-s-r- s-ī- s-u-e- ------------------ Vasarā spīd saule. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Va-ar----s--j-m-pa-----āt-e-. V----- m-- e--- p------------ V-s-r- m-s e-a- p-s-a-g-t-e-. ----------------------------- Vasarā mēs ejam pastaigāties. 0
Talvi on kylmä. Z-em-----a-ks--. Z---- i- a------ Z-e-a i- a-k-t-. ---------------- Ziema ir auksta. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Zi-mā --i-g---i-līst. Z---- s---- v-- l---- Z-e-ā s-i-g v-i l-s-. --------------------- Ziemā snieg vai līst. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Z--mā---- -a-p----pa-i-kam --jās. Z---- m-- l------ p------- m----- Z-e-ā m-s l-b-r-t p-l-e-a- m-j-s- --------------------------------- Ziemā mēs labprāt paliekam mājās. 0
On kylmä. Ir-a--s-s. I- a------ I- a-k-t-. ---------- Ir auksts. 0
Sataa. Lī-t. L---- L-s-. ----- Līst. 0
On tuulista. I- v----ns. I- v------- I- v-j-i-s- ----------- Ir vējains. 0
On lämmintä. I---il--. I- s----- I- s-l-s- --------- Ir silts. 0
On aurinkoista. Ir-s-u--i--. I- s-------- I- s-u-a-n-. ------------ Ir saulains. 0
On kirkasta. Ir-ska-dr--lai-s. I- s------ l----- I- s-a-d-s l-i-s- ----------------- Ir skaidrs laiks. 0
Millainen sää on tänään? Kād--š--i-n--r -aiks? K--- š----- i- l----- K-d- š-d-e- i- l-i-s- --------------------- Kāds šodien ir laiks? 0
Tänään on kylmä. Š-d--- -- -uksts. Š----- i- a------ Š-d-e- i- a-k-t-. ----------------- Šodien ir auksts. 0
Tänään on lämmin. Šo--e---r-----s. Š----- i- s----- Š-d-e- i- s-l-s- ---------------- Šodien ir silts. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!