Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   nn Seasons and Weather

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [seksten]

Seasons and Weather

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: D---e ---årsti-ene: D---- e- å--------- D-t-e e- å-s-i-e-e- ------------------- Dette er årstidene: 0
kevät, kesä V-ren, --m-re-, V----- s------- V-r-n- s-m-r-n- --------------- Våren, sumaren, 0
syksy ja talvi. hausten ---v--t----. h------ o- v-------- h-u-t-n o- v-n-e-e-. -------------------- hausten og vinteren. 0
Kesä on kuuma. Suma-e- e- --rm. S------ e- v---- S-m-r-n e- v-r-. ---------------- Sumaren er varm. 0
Kesällä paistaa aurinko. O-------e---ki--sol-. O- s------ s--- s---- O- s-m-r-n s-i- s-l-. --------------------- Om sumaren skin sola. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. O- -u----n g-r----gj-r-e-p-----. O- s------ g-- v- g----- p- t--- O- s-m-r-n g-r v- g-e-n- p- t-r- -------------------------------- Om sumaren går vi gjerne på tur. 0
Talvi on kylmä. V-----en er -a-d. V------- e- k---- V-n-e-e- e- k-l-. ----------------- Vinteren er kald. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Om vi-teren---ø--el--r r-gn-r-d-t. O- v------- s--- e---- r----- d--- O- v-n-e-e- s-ø- e-l-r r-g-a- d-t- ---------------------------------- Om vinteren snør eller regnar det. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Vi-li--r - ve-e -e---------n---e-. V- l---- å v--- h---- o- v-------- V- l-k-r å v-r- h-i-e o- v-n-e-e-. ---------------------------------- Vi likar å vere heime om vinteren. 0
On kylmä. D----r kaldt. D-- e- k----- D-t e- k-l-t- ------------- Det er kaldt. 0
Sataa. D-------ar. D-- r------ D-t r-g-a-. ----------- Det regnar. 0
On tuulista. De---l-s. D-- b---- D-t b-æ-. --------- Det blæs. 0
On lämmintä. De--e- var--. D-- e- v----- D-t e- v-r-t- ------------- Det er varmt. 0
On aurinkoista. Det er --l. D-- e- s--- D-t e- s-l- ----------- Det er sol. 0
On kirkasta. Det er f-nt. D-- e- f---- D-t e- f-n-. ------------ Det er fint. 0
Millainen sää on tänään? Ko-le-- e---ê-et-- ---? K------ e- v---- i d--- K-r-e-s e- v-r-t i d-g- ----------------------- Korleis er vêret i dag? 0
Tänään on kylmä. D-t--r--a-d-------. D-- e- k---- i d--- D-t e- k-l-t i d-g- ------------------- Det er kaldt i dag. 0
Tänään on lämmin. D-t e--v---t-i --g. D-- e- v---- i d--- D-t e- v-r-t i d-g- ------------------- Det er varmt i dag. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!