Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   cs Roční období a počasí

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šestnáct]

Roční období a počasí

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: T--o j-o----č-í -b-obí: T--- j--- r---- o------ T-t- j-o- r-č-í o-d-b-: ----------------------- Toto jsou roční období: 0
kevät, kesä Jar-,--é--, J---- l---- J-r-, l-t-, ----------- Jaro, léto, 0
syksy ja talvi. p-dz-m a--im-. p----- a z---- p-d-i- a z-m-. -------------- podzim a zima. 0
Kesä on kuuma. L-to-je h-r--. L--- j- h----- L-t- j- h-r-é- -------------- Léto je horké. 0
Kesällä paistaa aurinko. V l--ě-sv----sl-n-e. V l--- s---- s------ V l-t- s-í-í s-u-c-. -------------------- V létě svítí slunce. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. V-l-t--c---ím- -á-- -- p--cház--. V l--- c------ r--- n- p--------- V l-t- c-o-í-e r-d- n- p-o-h-z-y- --------------------------------- V létě chodíme rádi na procházky. 0
Talvi on kylmä. Zi-a-je c-l-d-á. Z--- j- c------- Z-m- j- c-l-d-á- ---------------- Zima je chladná. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. V---mě-s-ě---n-bo ----. V z--- s---- n--- p---- V z-m- s-ě-í n-b- p-š-. ----------------------- V zimě sněží nebo prší. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. V--im- z-st---m- ------oma. V z--- z-------- r--- d---- V z-m- z-s-á-á-e r-d- d-m-. --------------------------- V zimě zůstáváme rádi doma. 0
On kylmä. Je chla-n-. J- c------- J- c-l-d-o- ----------- Je chladno. 0
Sataa. P--í. P---- P-š-. ----- Prší. 0
On tuulista. F-----ví-r. F---- v---- F-u-á v-t-. ----------- Fouká vítr. 0
On lämmintä. J- t---o. J- t----- J- t-p-o- --------- Je teplo. 0
On aurinkoista. Je s-u-ečno. J- s-------- J- s-u-e-n-. ------------ Je slunečno. 0
On kirkasta. Je ja--o. J- j----- J- j-s-o- --------- Je jasno. 0
Millainen sää on tänään? Ja---j--dne----ča-í? J--- j- d--- p------ J-k- j- d-e- p-č-s-? -------------------- Jaké je dnes počasí? 0
Tänään on kylmä. Dn-s -e---ladn-. D--- j- c------- D-e- j- c-l-d-o- ---------------- Dnes je chladno. 0
Tänään on lämmin. D-e--je-t-pl-. D--- j- t----- D-e- j- t-p-o- -------------- Dnes je teplo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!