Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   be Прыналежныя займеннікі 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [шэсцьдзесят сем]

67 [shests’dzesyat sem]

Прыналежныя займеннікі 2

[Prynalezhnyya zaymennіkі 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
silmälasit а---яры а------ а-у-я-ы ------- акуляры 0
a-ul--ry a------- a-u-y-r- -------- akulyary
Hän unohti silmälasinsa. Ё---аб-ў с-а--а--л-р-. Ё- з---- с--- а------- Ё- з-б-ў с-а- а-у-я-ы- ---------------------- Ён забыў свае акуляры. 0
En z-------a- aku-ya--. E- z---- s--- a-------- E- z-b-u s-a- a-u-y-r-. ----------------------- En zabyu svae akulyary.
Missä ovat hänen lasinsa? Д-- --я-- а--л---? Д-- ж я-- а------- Д-е ж я-о а-у-я-ы- ------------------ Дзе ж яго акуляры? 0
Dze zh----- a---y-ry? D-- z- y--- a-------- D-e z- y-g- a-u-y-r-? --------------------- Dze zh yago akulyary?
kello г---інн-к г-------- г-д-і-н-к --------- гадзіннік 0
g--z--nіk g-------- g-d-і-n-k --------- gadzіnnіk
Hänen kellonsa on rikki. Я-------і-----з--маў-я. Я-- г-------- з-------- Я-о г-д-і-н-к з-а-а-с-. ----------------------- Яго гадзіннік зламаўся. 0
Y-g- ga---nn---zla--us--. Y--- g-------- z--------- Y-g- g-d-і-n-k z-a-a-s-a- ------------------------- Yago gadzіnnіk zlamausya.
Kello roikkuu seinällä. Га-зін--к-в--іць -а с-яне. Г-------- в----- н- с----- Г-д-і-н-к в-с-ц- н- с-я-е- -------------------------- Гадзіннік вісіць на сцяне. 0
Gadz---іk--іsі--’ -- -ts-a--. G-------- v------ n- s------- G-d-і-n-k v-s-t-’ n- s-s-a-e- ----------------------------- Gadzіnnіk vіsіts’ na stsyane.
passi паш---т п------ п-ш-а-т ------- пашпарт 0
pa---art p------- p-s-p-r- -------- pashpart
Hän on hävittänyt passinsa. Ё---г-бі--с-о- ----ар-. Ё- з----- с--- п------- Ё- з-у-і- с-о- п-ш-а-т- ----------------------- Ён згубіў свой пашпарт. 0
E- zgub-u-s--y --s--ar-. E- z----- s--- p-------- E- z-u-і- s-o- p-s-p-r-. ------------------------ En zgubіu svoy pashpart.
Missä on hänen passinsa? Д-е ж яг---а---рт? Д-- ж я-- п------- Д-е ж я-о п-ш-а-т- ------------------ Дзе ж яго пашпарт? 0
D----h y----pas-p--t? D-- z- y--- p-------- D-e z- y-g- p-s-p-r-? --------------------- Dze zh yago pashpart?
hän – hänen яны --іх я-- – і- я-ы – і- -------- яны – іх 0
y--- – --h y--- – і-- y-n- – і-h ---------- yany – іkh
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Д-ец- не -ог--- з---с-- сва---ба---о-. Д---- н- м----- з------ с---- б------- Д-е-і н- м-г-ц- з-а-с-і с-а-х б-ц-к-ў- -------------------------------------- Дзеці не могуць знайсці сваіх бацькоў. 0
D-e--і n--mo-uts’ -n---t-- --aіk----t--k--. D----- n- m------ z------- s----- b-------- D-e-s- n- m-g-t-’ z-a-s-s- s-a-k- b-t-’-o-. ------------------------------------------- Dzetsі ne moguts’ znaystsі svaіkh bats’kou.
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Але --с--і-у-ь--- б--ькі! А-- в--- і---- і- б------ А-е в-с- і-у-ь і- б-ц-к-! ------------------------- Але вось ідуць іх бацькі! 0
Al--v-s’ -d-t-- і-h ba-s--і! A-- v--- і----- і-- b------- A-e v-s- і-u-s- і-h b-t-’-і- ---------------------------- Ale vos’ іduts’ іkh bats’kі!
te – teidän (teitittelymuoto) Вы-–-Ваш В- – В-- В- – В-ш -------- Вы – Ваш 0
V--– -ash V- – V--- V- – V-s- --------- Vy – Vash
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Я--п--й-ла -аш- -ае--к-,-с-а-ар Мю-е-? Я- п------ В--- п------- с----- М----- Я- п-а-ш-а В-ш- п-е-д-а- с-а-а- М-л-р- -------------------------------------- Як прайшла Ваша паездка, спадар Мюлер? 0
Ya- -r--s-l- Vash--p----ka, spada----u--r? Y-- p------- V---- p------- s----- M------ Y-k p-a-s-l- V-s-a p-e-d-a- s-a-a- M-u-e-? ------------------------------------------ Yak prayshla Vasha paezdka, spadar Myuler?
Missä vaimonne on, herra Müller? Дзе-Ваш- ж---а- спа-ар Мю--р? Д-- В--- ж----- с----- М----- Д-е В-ш- ж-н-а- с-а-а- М-л-р- ----------------------------- Дзе Ваша жонка, спадар Мюлер? 0
Dz- --sha --o-ka,---ada- -y-ler? D-- V---- z------ s----- M------ D-e V-s-a z-o-k-, s-a-a- M-u-e-? -------------------------------- Dze Vasha zhonka, spadar Myuler?
te – teidän (teitittelymuoto) В--– В-ш В- – В-- В- – В-ш -------- Вы – Ваш 0
Vy --V-sh V- – V--- V- – V-s- --------- Vy – Vash
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Я- -р--шл- Ва-- паез-ка----а-ар--я-Ш--т? Я- п------ В--- п------- с-------- Ш---- Я- п-а-ш-а В-ш- п-е-д-а- с-а-а-ы-я Ш-і-? ---------------------------------------- Як прайшла Ваша паездка, спадарыня Шміт? 0
Yak pr-yshla ---h--pae----,-s-ad-r--y- Shmі-? Y-- p------- V---- p------- s--------- S----- Y-k p-a-s-l- V-s-a p-e-d-a- s-a-a-y-y- S-m-t- --------------------------------------------- Yak prayshla Vasha paezdka, spadarynya Shmіt?
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Дзе Ва- --ж, сп-д--ы---Ш-іт? Д-- В-- м--- с-------- Ш---- Д-е В-ш м-ж- с-а-а-ы-я Ш-і-? ---------------------------- Дзе Ваш муж, спадарыня Шміт? 0
Dze --sh muzh- --a-aryn-- Sh-і-? D-- V--- m---- s--------- S----- D-e V-s- m-z-, s-a-a-y-y- S-m-t- -------------------------------- Dze Vash muzh, spadarynya Shmіt?

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!