Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   el Κτητικές αντωνυμίες 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [εξήντα επτά]

67 [exḗnta eptá]

Κτητικές αντωνυμίες 2

[Ktētikés antōnymíes 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
silmälasit τ--γ-αλιά τ- γ----- τ- γ-α-ι- --------- τα γυαλιά 0
t-------á t- g----- t- g-a-i- --------- ta gyaliá
Hän unohti silmälasinsa. Ξέχασ---α γ-α-ιά τ--. Ξ----- τ- γ----- τ--- Ξ-χ-σ- τ- γ-α-ι- τ-υ- --------------------- Ξέχασε τα γυαλιά του. 0
Xé-has---a ---l-- ---. X------ t- g----- t--- X-c-a-e t- g-a-i- t-u- ---------------------- Xéchase ta gyaliá tou.
Missä ovat hänen lasinsa? Μα --ύ ---ι-τ- γυαλ-ά το-; Μ- π-- έ--- τ- γ----- τ--- Μ- π-ύ έ-ε- τ- γ-α-ι- τ-υ- -------------------------- Μα πού έχει τα γυαλιά του; 0
Ma-poú éc-e- -a-gya-iá-tou? M- p-- é---- t- g----- t--- M- p-ú é-h-i t- g-a-i- t-u- --------------------------- Ma poú échei ta gyaliá tou?
kello τ--ρ-λ-ι τ- ρ---- τ- ρ-λ-ι -------- το ρολόι 0
t- ro-ói t- r---- t- r-l-i -------- to rolói
Hänen kellonsa on rikki. Τ--ρ--όι-τ-- χ-λ--ε. Τ- ρ---- τ-- χ------ Τ- ρ-λ-ι τ-υ χ-λ-σ-. -------------------- Το ρολόι του χάλασε. 0
To-rol-i---u -h-las-. T- r---- t-- c------- T- r-l-i t-u c-á-a-e- --------------------- To rolói tou chálase.
Kello roikkuu seinällä. Τ----λό---ρέμετ-- --ον-το-χο. Τ- ρ---- κ------- σ--- τ----- Τ- ρ-λ-ι κ-έ-ε-α- σ-ο- τ-ί-ο- ----------------------------- Το ρολόι κρέμεται στον τοίχο. 0
T- r---i k-ém--a-----n--o----. T- r---- k------- s--- t------ T- r-l-i k-é-e-a- s-o- t-í-h-. ------------------------------ To rolói krémetai ston toícho.
passi τ- δ-α--τήριο τ- δ--------- τ- δ-α-α-ή-ι- ------------- το διαβατήριο 0
to ---b-t--io t- d--------- t- d-a-a-ḗ-i- ------------- to diabatḗrio
Hän on hävittänyt passinsa. Έχ-σε τ- δ--βα-------ο-. Έ---- τ- δ--------- τ--- Έ-α-ε τ- δ-α-α-ή-ι- τ-υ- ------------------------ Έχασε το διαβατήριό του. 0
Éc-as- ---di--atḗ-ió-t--. É----- t- d--------- t--- É-h-s- t- d-a-a-ḗ-i- t-u- ------------------------- Échase to diabatḗrió tou.
Missä on hänen passinsa? Μα -ο--έ-ει-τ- δ--βα-ή-ιό-του; Μ- π-- έ--- τ- δ--------- τ--- Μ- π-ύ έ-ε- τ- δ-α-α-ή-ι- τ-υ- ------------------------------ Μα πού έχει το διαβατήριό του; 0
M- p---é-h-- t- -i--a---i- ---? M- p-- é---- t- d--------- t--- M- p-ú é-h-i t- d-a-a-ḗ-i- t-u- ------------------------------- Ma poú échei to diabatḗrió tou?
hän – hänen αυτ--– δι-ά --υς α--- – δ--- τ--- α-τ- – δ-κ- τ-υ- ---------------- αυτά – δικά τους 0
aut- --di-á---us a--- – d--- t--- a-t- – d-k- t-u- ---------------- autá – diká tous
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Τ- π----- δ-ν--πορο-ν--- -ρουν --υ- ---εί- -ου-. Τ- π----- δ-- μ------ ν- β---- τ--- γ----- τ---- Τ- π-ι-ι- δ-ν μ-ο-ο-ν ν- β-ο-ν τ-υ- γ-ν-ί- τ-υ-. ------------------------------------------------ Τα παιδιά δεν μπορούν να βρουν τους γονείς τους. 0
T- ---d-á d-- m-o---- n- bro----ou- -o-e-s -o--. T- p----- d-- m------ n- b---- t--- g----- t---- T- p-i-i- d-n m-o-o-n n- b-o-n t-u- g-n-í- t-u-. ------------------------------------------------ Ta paidiá den mporoún na broun tous goneís tous.
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Αλλ- ν-,-έ-χ---α- οι----ε-- τ-υς! Α--- ν-- έ------- ο- γ----- τ---- Α-λ- ν-, έ-χ-ν-α- ο- γ-ν-ί- τ-υ-! --------------------------------- Αλλά να, έρχονται οι γονείς τους! 0
Al-- na,---cho--a- --------- to-s! A--- n-- é-------- o- g----- t---- A-l- n-, é-c-o-t-i o- g-n-í- t-u-! ---------------------------------- Allá na, érchontai oi goneís tous!
te – teidän (teitittelymuoto) εσε-ς-– δ--ό--ας ε---- – δ--- σ-- ε-ε-ς – δ-κ- σ-ς ---------------- εσείς – δικό σας 0
es-í- – dik- sas e---- – d--- s-- e-e-s – d-k- s-s ---------------- eseís – dikó sas
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Πώς---αν-το τα--δ- -α-- -ύ----Mü-l--; Π-- ή--- τ- τ----- σ--- κ---- M------ Π-ς ή-α- τ- τ-ξ-δ- σ-ς- κ-ρ-ε M-l-e-; ------------------------------------- Πώς ήταν το ταξίδι σας, κύριε Müller; 0
Pṓs ḗ-a--to-t-xí-- --s,-kýri- Mül-er? P-- ḗ--- t- t----- s--- k---- M------ P-s ḗ-a- t- t-x-d- s-s- k-r-e M-l-e-? ------------------------------------- Pṓs ḗtan to taxídi sas, kýrie Müller?
Missä vaimonne on, herra Müller? Π-- --να- - γ-ν---- σας, κ-ριε-M-ller; Π-- ε---- η γ------ σ--- κ---- M------ Π-ύ ε-ν-ι η γ-ν-ί-α σ-ς- κ-ρ-ε M-l-e-; -------------------------------------- Πού είναι η γυναίκα σας, κύριε Müller; 0
P---e-na- - ---a----s----k-ri- M-lle-? P-- e---- ē g------ s--- k---- M------ P-ú e-n-i ē g-n-í-a s-s- k-r-e M-l-e-? -------------------------------------- Poú eínai ē gynaíka sas, kýrie Müller?
te – teidän (teitittelymuoto) ε-ε-----δ--ό σας ε---- – δ--- σ-- ε-ε-ς – δ-κ- σ-ς ---------------- εσείς – δικό σας 0
e---- – di---s-s e---- – d--- s-- e-e-s – d-k- s-s ---------------- eseís – dikó sas
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Π-ς--τ-ν-τ--τα--δ--σας- κυ-----chmi-t; Π-- ή--- τ- τ----- σ--- κ---- S------- Π-ς ή-α- τ- τ-ξ-δ- σ-ς- κ-ρ-α S-h-i-t- -------------------------------------- Πώς ήταν το ταξίδι σας, κυρία Schmidt; 0
Pṓ- ---- t--tax-di ---, kyrí--Sch-i--? P-- ḗ--- t- t----- s--- k---- S------- P-s ḗ-a- t- t-x-d- s-s- k-r-a S-h-i-t- -------------------------------------- Pṓs ḗtan to taxídi sas, kyría Schmidt?
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Πού--ί--ι----ντ--ς -ας, ---ία --hmi-t; Π-- ε---- ο ά----- σ--- κ---- S------- Π-ύ ε-ν-ι ο ά-τ-α- σ-ς- κ-ρ-α S-h-i-t- -------------------------------------- Πού είναι ο άντρας σας, κυρία Schmidt; 0
Poú--í--- - ----as ---,----í---ch----? P-- e---- o á----- s--- k---- S------- P-ú e-n-i o á-t-a- s-s- k-r-a S-h-i-t- -------------------------------------- Poú eínai o ántras sas, kyría Schmidt?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!