Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   nn Possessive pronouns 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sekstisju]

Possessive pronouns 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
silmälasit b-il-ene b------- b-i-l-n- -------- brillene 0
Hän unohti silmälasinsa. Ha----- -lø----bri-l-ne-sin-. H-- h-- g----- b------- s---- H-n h-r g-ø-m- b-i-l-n- s-n-. ----------------------------- Han har gløymt brillene sine. 0
Missä ovat hänen lasinsa? K----h-r-ha- b--l-en--s---,-d-? K--- h-- h-- b------- s---- d-- K-a- h-r h-n b-i-l-n- s-n-, d-? ------------------------------- Kvar har han brillene sine, då? 0
kello k--k-a k----- k-o-k- ------ klokka 0
Hänen kellonsa on rikki. Klo--- --ns er--y-el---. K----- h--- e- ø-------- K-o-k- h-n- e- ø-d-l-g-. ------------------------ Klokka hans er øydelagt. 0
Kello roikkuu seinällä. K--kka he----å---g-en. K----- h--- p- v------ K-o-k- h-n- p- v-g-e-. ---------------------- Klokka heng på veggen. 0
passi pa-s-t p----- p-s-e- ------ passet 0
Hän on hävittänyt passinsa. H-- --r -is-a -as-e-----t. H-- h-- m---- p----- s---- H-n h-r m-s-a p-s-e- s-t-. -------------------------- Han har mista passet sitt. 0
Missä on hänen passinsa? Kvar -ar--a- p---et-s--t, -å? K--- h-- h-- p----- s---- d-- K-a- h-r h-n p-s-e- s-t-, d-? ----------------------------- Kvar har han passet sitt, då? 0
hän – hänen d-i-- d--ra d-- - d---- d-i - d-i-a ----------- dei - deira 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. B-----ka--ikk-- --nn- -or-ldr--sine. B---- k-- i---- f---- f------- s---- B-r-a k-n i-k-e f-n-e f-r-l-r- s-n-. ------------------------------------ Borna kan ikkje finne foreldra sine. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Me---er -r-f-----ra--e-ra! M-- d-- e- f------- d----- M-n d-r e- f-r-l-r- d-i-a- -------------------------- Men der er foreldra deira! 0
te – teidän (teitittelymuoto) du----in d- - d-- d- - d-n -------- du - din 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Kor-ei- va- -u-en----,-he-- Møl---? K------ v-- t---- d--- h--- M------ K-r-e-s v-r t-r-n d-n- h-r- M-l-e-? ----------------------------------- Korleis var turen din, herr Møller? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? K--- er--o---d-? K--- e- k--- d-- K-a- e- k-n- d-? ---------------- Kvar er kona di? 0
te – teidän (teitittelymuoto) du----in d- - d-- d- - d-n -------- du - din 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? K--l-is va---uren -----fru-S---t? K------ v-- t---- d--- f-- S----- K-r-e-s v-r t-r-n d-n- f-u S-i-t- --------------------------------- Korleis var turen din, fru Smidt? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Kv-- -r-m-n-en d--,---- -mi-t? K--- e- m----- d--- f-- S----- K-a- e- m-n-e- d-n- f-u S-i-t- ------------------------------ Kvar er mannen din, fru Smidt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!