Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   lv Piederības vietniekvārdi 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sešdesmit septiņi]

Piederības vietniekvārdi 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
silmälasit b-il-es brilles b-i-l-s ------- brilles 0
Hän unohti silmälasinsa. V--š -izm-r-a-sa-a--bri-les. Viņš aizmirsa savas brilles. V-ņ- a-z-i-s- s-v-s b-i-l-s- ---------------------------- Viņš aizmirsa savas brilles. 0
Missä ovat hänen lasinsa? K-- -a--------- bri-le-? Kur tad ir viņa brilles? K-r t-d i- v-ņ- b-i-l-s- ------------------------ Kur tad ir viņa brilles? 0
kello pul-s-e--s pulkstenis p-l-s-e-i- ---------- pulkstenis 0
Hänen kellonsa on rikki. V-ņ- ---k-teni- i- -a-ojāji-s. Viņa pulkstenis ir sabojājies. V-ņ- p-l-s-e-i- i- s-b-j-j-e-. ------------------------------ Viņa pulkstenis ir sabojājies. 0
Kello roikkuu seinällä. P-lks-enis --rāj-s--------n--. Pulkstenis karājas pie sienas. P-l-s-e-i- k-r-j-s p-e s-e-a-. ------------------------------ Pulkstenis karājas pie sienas. 0
passi pase pase p-s- ---- pase 0
Hän on hävittänyt passinsa. V-ņš ir-p-z-u--j-- ---u-pas-. Viņš ir pazaudējis savu pasi. V-ņ- i- p-z-u-ē-i- s-v- p-s-. ----------------------------- Viņš ir pazaudējis savu pasi. 0
Missä on hänen passinsa? Ku- -ad-ir-v--- pa--? Kur tad ir viņa pase? K-r t-d i- v-ņ- p-s-? --------------------- Kur tad ir viņa pase? 0
hän – hänen vi-- - -iņu viņi – viņu v-ņ- – v-ņ- ----------- viņi – viņu 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Bērni ---ar--t-a-t s--us----āk--. Bērni nevar atrast savus vecākus. B-r-i n-v-r a-r-s- s-v-s v-c-k-s- --------------------------------- Bērni nevar atrast savus vecākus. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! B-t--ur ----nāk-viņu -ecā--. Bet tur jau nāk viņu vecāki. B-t t-r j-u n-k v-ņ- v-c-k-. ---------------------------- Bet tur jau nāk viņu vecāki. 0
te – teidän (teitittelymuoto) J-s---Jūsu Jūs – Jūsu J-s – J-s- ---------- Jūs – Jūsu 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? K--- --j---ū-- -eļojum-,-Mille-a-kungs? Kāds bija Jūsu ceļojums, Millera kungs? K-d- b-j- J-s- c-ļ-j-m-, M-l-e-a k-n-s- --------------------------------------- Kāds bija Jūsu ceļojums, Millera kungs? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? Ku---- ---u s-e--- Mil---- k-ng-? Kur ir Jūsu sieva, Millera kungs? K-r i- J-s- s-e-a- M-l-e-a k-n-s- --------------------------------- Kur ir Jūsu sieva, Millera kungs? 0
te – teidän (teitittelymuoto) Jū- --Jū-u Jūs – Jūsu J-s – J-s- ---------- Jūs – Jūsu 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Kā-----j--J--u--e--ju-s- ---------ndze? Kāds bija Jūsu ceļojums, Šmites kundze? K-d- b-j- J-s- c-ļ-j-m-, Š-i-e- k-n-z-? --------------------------------------- Kāds bija Jūsu ceļojums, Šmites kundze? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Kur -r J-su-vī-s,-Š--tes kundz-? Kur ir Jūsu vīrs, Šmites kundze? K-r i- J-s- v-r-, Š-i-e- k-n-z-? -------------------------------- Kur ir Jūsu vīrs, Šmites kundze? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!