Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   sl Svojilni zaimki 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sedeminšestdeset]

Svojilni zaimki 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
silmälasit o---a o---- o-a-a ----- očala 0
Hän unohti silmälasinsa. Po---il--------a-oč-l-. P------ j- s---- o----- P-z-b-l j- s-o-a o-a-a- ----------------------- Pozabil je svoja očala. 0
Missä ovat hänen lasinsa? K---n-k- -----vo---očala? K-- n--- i-- s---- o----- K-e n-k- i-a s-o-a o-a-a- ------------------------- Kje neki ima svoja očala? 0
kello u-a u-- u-a --- ura 0
Hänen kellonsa on rikki. N-egov- -r- -e -o--a--en-. N------ u-- j- p---------- N-e-o-a u-a j- p-k-a-j-n-. -------------------------- Njegova ura je pokvarjena. 0
Kello roikkuu seinällä. Ura-v-s- n- st--i. U-- v--- n- s----- U-a v-s- n- s-e-i- ------------------ Ura visi na steni. 0
passi potn--l--t p---- l--- p-t-i l-s- ---------- potni list 0
Hän on hävittänyt passinsa. O- ---i-gu------oj-po-n---i--. O- j- i------ s--- p---- l---- O- j- i-g-b-l s-o- p-t-i l-s-. ------------------------------ On je izgubil svoj potni list. 0
Missä on hänen passinsa? L---je i-- ---j --t-- -ist? L- k-- i-- s--- p---- l---- L- k-e i-a s-o- p-t-i l-s-? --------------------------- Le kje ima svoj potni list? 0
hän – hänen o-i --n--hov o-- – n----- o-i – n-i-o- ------------ oni – njihov 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. O----i -e mor-j- -ajt--s-oj-- ----š-v. O----- n- m----- n---- s----- s------- O-r-c- n- m-r-j- n-j-i s-o-i- s-a-š-v- -------------------------------------- Otroci ne morejo najti svojih staršev. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Ampa-,-g--j--pr--a-a---n--hovi ---r-i! A----- g---- p-------- n------ s------ A-p-k- g-e-, p-i-a-a-o n-i-o-i s-a-š-! -------------------------------------- Ampak, glej, prihajajo njihovi starši! 0
te – teidän (teitittelymuoto) vi - v-š v- – v-- v- – v-š -------- vi – vaš 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Ka-o -te--- -m-----a-p---v------gosp-- ---le-? K--- s-- s- i---- n- p--------- g----- M------ K-k- s-e s- i-e-i n- p-t-v-n-u- g-s-o- M-l-e-? ---------------------------------------------- Kako ste se imeli na potovanju, gospod Müller? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? K-- ---v-š-----a, ---p-- --l-e-? K-- j- v--- ž---- g----- M------ K-e j- v-š- ž-n-, g-s-o- M-l-e-? -------------------------------- Kje je vaša žena, gospod Müller? 0
te – teidän (teitittelymuoto) o---- -j-n o-- – n--- o-a – n-e- ---------- ona – njen 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Kak-------e-im-l--n--p-to---------s----chmi--? K--- s-- s- i---- n- p--------- g---- S------- K-k- s-e s- i-e-i n- p-t-v-n-u- g-s-a S-h-i-t- ---------------------------------------------- Kako ste se imeli na potovanju, gospa Schmidt? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Kj- je ----mož,--o----Sch--d-? K-- j- v-- m--- g---- S------- K-e j- v-š m-ž- g-s-a S-h-i-t- ------------------------------ Kje je vaš mož, gospa Schmidt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!