Lauseita

fi Matkalla   »   lt Kelyje

37 [kolmekymmentäseitsemän]

Matkalla

Matkalla

37 [trisdešimt septyni]

Kelyje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Hän ajaa moottoripyörällä. J-s--až-u-j- m--oci-l-. J-- v------- m--------- J-s v-ž-u-j- m-t-c-k-u- ----------------------- Jis važiuoja motociklu. 0
Hän ajaa pyörällä. Ji--važ-uo-a d-ir-či-. J-- v------- d-------- J-s v-ž-u-j- d-i-a-i-. ---------------------- Jis važiuoja dviračiu. 0
Hän menee kävellen. J-s -in- p-sčia-. J-- e--- p------- J-s e-n- p-s-i-s- ----------------- Jis eina pėsčias. 0
Hän matkustaa laivalla. J---------a-lai-u. J-- p------ l----- J-s p-a-k-a l-i-u- ------------------ Jis plaukia laivu. 0
Hän menee veneellä. J----lauk-- ---t-m-. J-- p------ v------- J-s p-a-k-a v-l-i-i- -------------------- Jis plaukia valtimi. 0
Hän ui. Jis-pl-uk--. J-- p------- J-s p-a-k-a- ------------ Jis plaukia. 0
Onko täällä vaarallista? Ar čia --v--i-g-? A- č-- p--------- A- č-a p-v-j-n-a- ----------------- Ar čia pavojinga? 0
Onko vaarallista matkustaa yksin peukalokyydillä? A---a-o-ing- ---na- k-l-a-t------s---u? A- p-------- v----- k------- a--------- A- p-v-j-n-a v-e-a- k-l-a-t- a-t-s-o-u- --------------------------------------- Ar pavojinga vienam keliauti autostopu? 0
Onko vaarallista, mennä yöllä kävelylle? A- ----j-n-- n-k-į--iti-pa---ai--čio--? A- p-------- n---- e--- p-------------- A- p-v-j-n-a n-k-į e-t- p-s-v-i-š-i-t-? --------------------------------------- Ar pavojinga naktį eiti pasivaikščioti? 0
Olemme ajaneet harhaan. (Me-- pasi---d--e. (---- p----------- (-e-) p-s-k-y-o-e- ------------------ (Mes) pasiklydome. 0
Olemme väärällä tiellä. (M-s) -ažiu--ame n- t-o -eli-. (---- v--------- n- t-- k----- (-e-) v-ž-u-j-m- n- t-o k-l-u- ------------------------------ (Mes) važiuojame ne tuo keliu. 0
Meidän pitää kääntyä. Me--tu--m--g-----. M-- t----- g------ M-s t-r-m- g-į-t-. ------------------ Mes turime grįžti. 0
Missä täällä voi parkkeerata? K-r -ia-gal--a p-st--yt----tomo-i-į? K-- č-- g----- p-------- a---------- K-r č-a g-l-m- p-s-a-y-i a-t-m-b-l-? ------------------------------------ Kur čia galima pastatyti automobilį? 0
Onko täällä parkkipaikkoja? A---i- -ra s-ovė---o-----t-lė? A- č-- y-- s-------- a-------- A- č-a y-a s-o-ė-i-o a-k-t-l-? ------------------------------ Ar čia yra stovėjimo aikštelė? 0
Miten kauan täällä voi parkkeerata? Kiek-č----a--ma ---v-ti? K--- č-- g----- s------- K-e- č-a g-l-m- s-o-ė-i- ------------------------ Kiek čia galima stovėti? 0
Hiihdättekö te? A- --ū-- ---d----a-e? A- (---- s----------- A- (-ū-) s-i-i-ė-a-e- --------------------- Ar (jūs) slidinėjate? 0
Menettekö te hiihtohissillä ylös? A--(j--) -eliat-s-- -ir-------uv-? A- (---- k------- į v---- k------- A- (-ū-) k-l-a-ė- į v-r-ų k-l-u-u- ---------------------------------- Ar (jūs) keliatės į viršų keltuvu? 0
Voiko täältä lainata sukset? Ar-či- galima -šsinuo--t- -l-d-s? A- č-- g----- i---------- s------ A- č-a g-l-m- i-s-n-o-o-i s-i-e-? --------------------------------- Ar čia galima išsinuomoti slides? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Puhun itselleni

Kun joku puhuu itsekseen, se tuntuu kuuntelijoista oudolta. Silti melkein jokainen puhuu itsekseen säännöllisesti. Psykologit arvoivat, että yli 95 prosenttia aikuisista tekee sitä. Lapset puhuvat melkein aina itsekseen leikkiessään. On siis täysin normaalia käydä keskustelua itsensä kanssa. Kyse on siis vain erikoisesta kommunikaation muodosta. On hyvin hyödyllistä keskustella silloin tällöin itsensä kanssa! Me nimittäin järjestelemme ajatuksiamme puheen avulla. Sisäinen äänemme tulee esiin, kun puhumme itseksemme. Sitä voi myös kutsua ääneen ajattelemiseksi. Erityisesti hajamieliset ihmiset puhuvat varsin usein itsekseen. Heidän tapauksessaan tietty aivojen osa on vähemmän aktiivinen. Siksi heidän järjestelykykynsä on heikompi. Itsekseen puhumalla he pyrkivät olemaan järjestelmällisempiä. Itsekseen puhuminen voi myös auttaa meitä tekemään päätöksiä. Ja se on hyvä keino laukaista stressiä. Itsekseen puhuminen edistää keskittymistä ja tekee sinusta tuottavamman. Jonkin asian sanominen ääneen kestää nimittäin kauemmin kuin vain sen ajatteleminen. Puhuessamme olemme tietoisempia ajatuksistamme. Suoriudumme vaikeista testeistä paremmin, kun puhumme itseksemme prosessin aikana. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Voimme myös rohkaista itseämme puhumalla itseksemme. Monet urheilijat puhuvat itsekseen motivoituakseen. Valitettavasti puhumme itseksemme yleensä kielteisissä tilanteissa. Siksi meidän pitäisi aina yrittää olla myönteisiä. Meidän pitää usein käydä läpi uudelleen, mitä toivomme. Tällä lailla voimme vaikuttaa myönteisesti toimiimme puheen avulla. Valitettavasti tämä toimii vain silloin, kun pysyttelemme järkevinä!