Lauseita

fi Small Talk 1   »   lt I (pirmas) pokalbis

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvidešimt]

I (pirmas) pokalbis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Į-i---s--ite-pa--g---! Įsitaisykite patogiai! Į-i-a-s-k-t- p-t-g-a-! ---------------------- Įsitaisykite patogiai! 0
Olkaa kuin kotonanne. Ja---i--s k-ip -a--e! Jauskitės kaip namie! J-u-k-t-s k-i- n-m-e- --------------------- Jauskitės kaip namie! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Ko-n---t-mėte-i--e-ti? Ko norėtumėte išgerti? K- n-r-t-m-t- i-g-r-i- ---------------------- Ko norėtumėte išgerti? 0
Pidättekö musiikista? A- -ėgstat- -uziką? Ar mėgstate muziką? A- m-g-t-t- m-z-k-? ------------------- Ar mėgstate muziką? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. A- --gs-u--la-i--nę mu-iką. Aš mėgstu klasikinę muziką. A- m-g-t- k-a-i-i-ę m-z-k-. --------------------------- Aš mėgstu klasikinę muziką. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Čia -a-o ko-pa-----a- di----. Čia mano kompaktiniai diskai. Č-a m-n- k-m-a-t-n-a- d-s-a-. ----------------------------- Čia mano kompaktiniai diskai. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Ar---ū-) -roja-- ---iu-nors-i-s-r---n-u? Ar (jūs) grojate kokiu nors instrumentu? A- (-ū-) g-o-a-e k-k-u n-r- i-s-r-m-n-u- ---------------------------------------- Ar (jūs) grojate kokiu nors instrumentu? 0
Tässä on minun kitarani. Č-- m--o--i--r-. Čia mano gitara. Č-a m-n- g-t-r-. ---------------- Čia mano gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? Ar mė-------dainuot-? Ar mėgstate dainuoti? A- m-g-t-t- d-i-u-t-? --------------------- Ar mėgstate dainuoti? 0
Onko teillä lapsia? A- t------v-ik-? Ar turite vaikų? A- t-r-t- v-i-ų- ---------------- Ar turite vaikų? 0
Onko teillä koira? A---u-i-- --n-? Ar turite šunį? A- t-r-t- š-n-? --------------- Ar turite šunį? 0
Onko teillä kissa? Ar -uri-e--at-? Ar turite katę? A- t-r-t- k-t-? --------------- Ar turite katę? 0
Tässä ovat kirjani. Či----ra--ma-o k-ygos. Čia (yra) mano knygos. Č-a (-r-) m-n- k-y-o-. ---------------------- Čia (yra) mano knygos. 0
Luen juuri tätä kirjaa. (Aš)-ši-- m-tu -k---au---ą-k----. (Aš) šiuo metu skaitau šią knygą. (-š- š-u- m-t- s-a-t-u š-ą k-y-ą- --------------------------------- (Aš) šiuo metu skaitau šią knygą. 0
Mitä te luette mielellänne? K- (j-----ė--ta---s-a-ty--? Ką (jūs) mėgstate skaityti? K- (-ū-) m-g-t-t- s-a-t-t-? --------------------------- Ką (jūs) mėgstate skaityti? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ar ---s--te e-ti-į konc--tą? Ar mėgstate eiti į koncertą? A- m-g-t-t- e-t- į k-n-e-t-? ---------------------------- Ar mėgstate eiti į koncertą? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ar m---tat-------į--e-t--? Ar mėgstate eiti į teatrą? A- m-g-t-t- e-t- į t-a-r-? -------------------------- Ar mėgstate eiti į teatrą? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ar --g--ate----- į-operą? Ar mėgstate eiti į operą? A- m-g-t-t- e-t- į o-e-ą- ------------------------- Ar mėgstate eiti į operą? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!