Lauseita

fi Diskossa   »   lt Diskotekoje

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [keturiasdešimt šeši]

Diskotekoje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? Ar š--v---a--ais-- - Ar čia -a-s-a? A- š- v---- l----- / A- č-- l------ A- š- v-e-a l-i-v- / A- č-a l-i-v-? ----------------------------------- Ar ši vieta laisva / Ar čia laisva? 0
Voinko istua teidän seuraanne? A--gal----ri- j--- ---isė---? A- g---- p--- j--- a--------- A- g-l-u p-i- j-s- a-s-s-s-i- ----------------------------- Ar galiu prie jūsų atsisėsti? 0
Mielelläni. Pr-šau. P------ P-a-a-. ------- Prašau. 0
Mitä pidätte musiikista? Kaip ---s --t---a-m--ika? K--- j--- p------ m------ K-i- j-m- p-t-n-a m-z-k-? ------------------------- Kaip jums patinka muzika? 0
Vähän liian kovaa. T--p-tį--e--gars-a-. T------ p-- g------- T-u-u-į p-r g-r-i-i- -------------------- Truputį per garsiai. 0
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. Bet-g---ė g---- la-a- ---ai. B-- g---- g---- l---- g----- B-t g-u-ė g-o-a l-b-i g-r-i- ---------------------------- Bet grupė groja labai gerai. 0
Oletteko usein täällä? A-----s--či----žnai ----otė-? A- (---- č-- d----- l-------- A- (-ū-) č-a d-ž-a- l-n-o-ė-? ----------------------------- Ar (jūs) čia dažnai lankotės? 0
En, tämä on ensimmäinen kerta. Ne,-tai -i---s kartas. N-- t-- p----- k------ N-, t-i p-r-a- k-r-a-. ---------------------- Ne, tai pirmas kartas. 0
En ole ollut täällä ikinä. (A----ia-d-r--i-k-----e-----. (--- č-- d-- n------ n------- (-š- č-a d-r n-e-a-a n-b-v-u- ----------------------------- (Aš) čia dar niekada nebuvau. 0
Tanssitteko? Ar ---s- -oka-------ašoki-e? A- (---- š------ / P-------- A- (-ū-) š-k-t-? / P-š-k-m-? ---------------------------- Ar (jūs) šokate? / Pašokime? 0
Ehkä myöhemmin. Gal---t, v-li--. G-- b--- v------ G-l b-t- v-l-a-. ---------------- Gal būt, vėliau. 0
En osaa tanssia niin hyvin. A- ne-ok--gerai-š----. A- n----- g---- š----- A- n-m-k- g-r-i š-k-i- ---------------------- Aš nemoku gerai šokti. 0
Se on ihan helppoa. T-- --s-- --s-nku. T-- v---- n------- T-i v-s-i n-s-n-u- ------------------ Tai visai nesunku. 0
Näytän teille. A---ums--a-od-s-u. A- j--- p--------- A- j-m- p-r-d-s-u- ------------------ Aš jums parodysiu. 0
Ei, mieluummin joskus toiste. Ne, --r-----itą-kartą. N-- g----- k--- k----- N-, g-r-a- k-t- k-r-ą- ---------------------- Ne, geriau kitą kartą. 0
Odotatteko jotakuta? A- (jū-) -o--o-s-la----te? A- (---- k- n--- l-------- A- (-ū-) k- n-r- l-u-i-t-? -------------------------- Ar (jūs) ko nors laukiate? 0
Kyllä, poikaystävääni. Tai----s-vo---ra--o. T---- (----- d------ T-i-, (-a-o- d-a-g-. -------------------- Taip, (savo) draugo. 0
Tuolta hän tuleekin! Št-i -e- ji--at--n-! Š--- t-- j-- a------ Š-a- t-n j-s a-e-n-! -------------------- Štai ten jis ateina! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!