Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   lt (Užsienio) kalbų mokymasis

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dvidešimt trys]

(Užsienio) kalbų mokymasis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-r---ūs- --kėtė---s-a-- -a--os? Kur (jūs) mokėtės ispanų kalbos? K-r (-ū-) m-k-t-s i-p-n- k-l-o-? -------------------------------- Kur (jūs) mokėtės ispanų kalbos? 0
Osaatteko myös portugalia? Ar--o-a-- -r -------lų-k-lbą? Ar mokate ir portugalų kalbą? A- m-k-t- i- p-r-u-a-ų k-l-ą- ----------------------------- Ar mokate ir portugalų kalbą? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ta--, (----mok- -- ši-k -iek-ita---ka-. Taip, (aš) moku ir šiek tiek itališkai. T-i-, (-š- m-k- i- š-e- t-e- i-a-i-k-i- --------------------------------------- Taip, (aš) moku ir šiek tiek itališkai. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. M-n---ro-o,---s -a----- -a-a- --r-i. Man atrodo, jūs kalbate labai gerai. M-n a-r-d-, j-s k-l-a-e l-b-i g-r-i- ------------------------------------ Man atrodo, jūs kalbate labai gerai. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Š--s -al-os-gana-p--ašio-. Šios kalbos gana panašios. Š-o- k-l-o- g-n- p-n-š-o-. -------------------------- Šios kalbos gana panašios. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Aš ju----b-i--er-- -up-a---. Aš jus labai gerai suprantu. A- j-s l-b-i g-r-i s-p-a-t-. ---------------------------- Aš jus labai gerai suprantu. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. B-t-r-------r--alb-t--yra------. Bet rašyti ir kalbėti yra sunku. B-t r-š-t- i- k-l-ė-i y-a s-n-u- -------------------------------- Bet rašyti ir kalbėti yra sunku. 0
Minä teen vielä monta virhettä. A- --- --u- -lai-- -ara-. Aš dar daug klaidų darau. A- d-r d-u- k-a-d- d-r-u- ------------------------- Aš dar daug klaidų darau. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. P--š-u-ma-e v--ada p--a-syti. Prašau mane visada pataisyti. P-a-a- m-n- v-s-d- p-t-i-y-i- ----------------------------- Prašau mane visada pataisyti. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. J-s- tar--s--y--) ----i----a. Jūsų tartis (yra) visai gera. J-s- t-r-i- (-r-) v-s-i g-r-. ----------------------------- Jūsų tartis (yra) visai gera. 0
Teillä on pieni aksentti. J-- t----e ned-d--į ak-e---. Jūs turite nedidelį akcentą. J-s t-r-t- n-d-d-l- a-c-n-ą- ---------------------------- Jūs turite nedidelį akcentą. 0
Tunnistaa mistä tulette. Ga--m---tp---nt-- iš-ku-----s) at-yko-e. Galima atpažinti, iš kur (jūs) atvykote. G-l-m- a-p-ž-n-i- i- k-r (-ū-) a-v-k-t-. ---------------------------------------- Galima atpažinti, iš kur (jūs) atvykote. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Koki--j-s---imtoj- --l-a? Kokia jūsų gimtoji kalba? K-k-a j-s- g-m-o-i k-l-a- ------------------------- Kokia jūsų gimtoji kalba? 0
Käyttekö kielikurssia? A--(-ūs- --nkot----lbo----rs--? Ar (jūs) lankote kalbos kursus? A- (-ū-) l-n-o-e k-l-o- k-r-u-? ------------------------------- Ar (jūs) lankote kalbos kursus? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Kok- v-d-v--į--a-d-j--- / ---k---o-v----ė--o-m-k--ė-? Kokį vadovėlį naudojate / Iš kokio vadovėlio mokotės? K-k- v-d-v-l- n-u-o-a-e / I- k-k-o v-d-v-l-o m-k-t-s- ----------------------------------------------------- Kokį vadovėlį naudojate / Iš kokio vadovėlio mokotės? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. D-----(š--- -etu)-n------, ka-p ji- va-i---i. Dabar (šiuo metu) nežinau, kaip jis vadinasi. D-b-r (-i-o m-t-) n-ž-n-u- k-i- j-s v-d-n-s-. --------------------------------------------- Dabar (šiuo metu) nežinau, kaip jis vadinasi. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Nep---im--u-p-v----im-. Neprisimenu pavadinimo. N-p-i-i-e-u p-v-d-n-m-. ----------------------- Neprisimenu pavadinimo. 0
Olen unohtanut sen. (Aš --) --mirš-u. (Aš jį) pamiršau. (-š j-) p-m-r-a-. ----------------- (Aš jį) pamiršau. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!