Lauseita

fi Junassa   »   lt Traukinyje

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trisdešimt keturi]

Traukinyje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Ar -ai --au----s į -e-l--ą? A- t-- t-------- į B------- A- t-i t-a-k-n-s į B-r-y-ą- --------------------------- Ar tai traukinys į Berlyną? 0
Milloin juna lähtee? K-da -r-ukin-- i--yk--a? K--- t-------- i-------- K-d- t-a-k-n-s i-v-k-t-? ------------------------ Kada traukinys išvyksta? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Kada ---uk-ny- ---y--t--- B---y--? K--- t-------- a------- į B------- K-d- t-a-k-n-s a-v-k-t- į B-r-y-ą- ---------------------------------- Kada traukinys atvyksta į Berlyną? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? A-s--r-š----ar-gali- --aei-i? A---------- a- g---- p------- A-s-p-a-a-, a- g-l-u p-a-i-i- ----------------------------- Atsiprašau, ar galiu praeiti? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. (A-)-----u- -ad-t-- -a-o--i---. (--- m----- k-- t-- m--- v----- (-š- m-n-u- k-d t-i m-n- v-e-a- ------------------------------- (Aš) manau, kad tai mano vieta. 0
Te taidatte istua paikallani. (-š) -a---, k-- ----- -ėdite m-n- vi-toj-. (--- m----- k-- (---- s----- m--- v------- (-š- m-n-u- k-d (-ū-) s-d-t- m-n- v-e-o-e- ------------------------------------------ (Aš) manau, kad (jūs) sėdite mano vietoje. 0
Missä on nukkumavaunu? Kur yra m-e-am---s--a-o-a-? K-- y-- m--------- v------- K-r y-a m-e-a-a-i- v-g-n-s- --------------------------- Kur yra miegamasis vagonas? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Mi---m---- va-on-s-yr----auki--- -al-. M--------- v------ y-- t-------- g---- M-e-a-a-i- v-g-n-s y-a t-a-k-n-o g-l-. -------------------------------------- Miegamasis vagonas yra traukinio gale. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. O-k-r-y-- -ag--a-----to----s--—-P--ek-je. O k-- y-- v------------------ — P-------- O k-r y-a v-g-n-s-r-s-o-a-a-? — P-i-k-j-. ----------------------------------------- O kur yra vagonas-restoranas? — Priekyje. 0
Voinko nukkua alhaalla? A---a--- miegoti-a-a-i--e? A- g---- m------ a-------- A- g-l-u m-e-o-i a-a-i-j-? -------------------------- Ar galiu miegoti apačioje? 0
Voinko nukkua keskellä? A- ga-i--mi--o---vidury--? A- g---- m------ v-------- A- g-l-u m-e-o-i v-d-r-j-? -------------------------- Ar galiu miegoti viduryje? 0
Voinko nukkua ylhäällä? A- -al-u m-e-oti-v--š-j-? A- g---- m------ v------- A- g-l-u m-e-o-i v-r-u-e- ------------------------- Ar galiu miegoti viršuje? 0
Milloin olemme rajalla? K-d--bū-im--pr-e -ienos? K--- b----- p--- s------ K-d- b-s-m- p-i- s-e-o-? ------------------------ Kada būsime prie sienos? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? K--- t-u-ka-kel-on--į-B-rl-ną? K--- t----- k------ į B------- K-e- t-u-k- k-l-o-ė į B-r-y-ą- ------------------------------ Kiek trunka kelionė į Berlyną? 0
Onko juna myöhässä? Ar ---uki--- -ėl-oj-? A- t-------- v------- A- t-a-k-n-s v-l-o-a- --------------------- Ar traukinys vėluoja? 0
Onko teillä jotain lukemista? Ar--ur--e-ką -ors---s-a-t-t-? A- t----- k- n--- p---------- A- t-r-t- k- n-r- p-s-a-t-t-? ----------------------------- Ar turite ką nors paskaityti? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? A--č-a g--im--gau-- ko nor----a- --lg-t- -r-(a-si-----t-? A- č-- g----- g---- k- n--- (--- v------ i- (----- g----- A- č-a g-l-m- g-u-i k- n-r- (-a- v-l-y-i i- (-t-i- g-r-i- --------------------------------------------------------- Ar čia galima gauti ko nors (pa) valgyti ir (atsi) gerti? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Ar -a--t- m-ne pažad-n---- (---t--tą--v-landą? A- g----- m--- p-------- 7 (--------- v------- A- g-l-t- m-n- p-ž-d-n-i 7 (-e-t-n-ą- v-l-n-ą- ---------------------------------------------- Ar galite mane pažadinti 7 (septintą) valandą? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!