Lauseita

fi Adverbejä   »   lt Prieveiksmiai

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [šimtas]

Prieveiksmiai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan j-u-(k--t-- --da- ni-ka-a j-- (------ — d-- n------ j-u (-a-t-) — d-r n-e-a-a ------------------------- jau (kartą) — dar niekada 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? Ar-----e---e-(---t---------B-r-y-e? A- j-- e---- (------ b---- B------- A- j-u e-a-e (-a-t-) b-v-s B-r-y-e- ----------------------------------- Ar jau esate (kartą) buvęs Berlyne? 0
En, en koskaan. N-- --r n-e--da. N-- d-- n------- N-, d-r n-e-a-a- ---------------- Ne, dar niekada. 0
joku – ei kukaan ka--no-s-- --ekas k-- n--- — n----- k-s n-r- — n-e-a- ----------------- kas nors — niekas 0
Tunnetteko täältä jonkun? A---ia-k- n-r- -a-įst---? A- č-- k- n--- p--------- A- č-a k- n-r- p-ž-s-a-e- ------------------------- Ar čia ką nors pažįstate? 0
En, en tunne täältä ketään. N-- ---- č-a-ni--o -e-až-s--. N-- (--- č-- n---- n--------- N-, (-š- č-a n-e-o n-p-ž-s-u- ----------------------------- Ne, (aš) čia nieko nepažįstu. 0
vielä – ei enää d-r-— j-u--e-/ -eb- /-n-d-ugi-u --n-ilgi-u d-- — j-- n- / n--- / n-------- / n------- d-r — j-u n- / n-b- / n-d-u-i-u / n-i-g-a- ------------------------------------------ dar — jau ne / nebe / nedaugiau / neilgiau 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? A--dar --ga----s--e--ia? A- d-- i---- b----- č--- A- d-r i-g-i b-s-t- č-a- ------------------------ Ar dar ilgai būsite čia? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. Ne,---š) čia -au ---a--n-----u-- bū--u---a -e--i-g--. N-- (--- č-- j-- i---- n------ / b---- č-- n--------- N-, (-š- č-a j-u i-g-i n-b-s-u / b-s-u č-a n-b-i-g-i- ----------------------------------------------------- Ne, (aš) čia jau ilgai nebūsiu / būsiu čia nebeilgai. 0
vielä jotain – ei enää mitään da------ -iek — -ieko---ugi-u d-- š--- t--- — n---- d------ d-r š-e- t-e- — n-e-o d-u-i-u ----------------------------- dar šiek tiek — nieko daugiau 0
Haluatteko juoda vielä jotain? A- n-rė-um-t- da--k---o-- i-----i? A- n--------- d-- k- n--- i------- A- n-r-t-m-t- d-r k- n-r- i-g-r-i- ---------------------------------- Ar norėtumėte dar ko nors išgerti? 0
En, en halua enää mitään. N-,-(a-- daug-au --ek--ne-or-u ---i--o n---n--iu. N-- (--- d------ n---- n------ / n---- n--------- N-, (-š- d-u-i-u n-e-o n-n-r-u / n-e-o n-b-n-r-u- ------------------------------------------------- Ne, (aš) daugiau nieko nenoriu / nieko nebenoriu. 0
jo jotain – ei mitään j-u k- / k---ors---d-r---eko j-- k- / k- n--- — d-- n---- j-u k- / k- n-r- — d-r n-e-o ---------------------------- jau ką / ko nors — dar nieko 0
Oletteko jo syöneet jotain? A- (j--- -a- ko-no---va-g---? A- (---- j-- k- n--- v------- A- (-ū-) j-u k- n-r- v-l-ė-e- ----------------------------- Ar (jūs) jau ko nors valgėte? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. Ne,-(--) da--ni-k- -ev-lg--u. N-- (--- d-- n---- n--------- N-, (-š- d-r n-e-o n-v-l-i-u- ----------------------------- Ne, (aš) dar nieko nevalgiau. 0
vielä joku – ei enää kukaan dar-k-- -nors--- d-ug-a--ni-k-s d-- k-- (----- — d------ n----- d-r k-s (-o-s- — d-u-i-u n-e-a- ------------------------------- dar kas (nors) — daugiau niekas 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? Ar d-r-k-- nori ---o-? A- d-- k-- n--- k----- A- d-r k-s n-r- k-v-s- ---------------------- Ar dar kas nori kavos? 0
Ei, ei enää kukaan. N-- --u-iau -iekas. N-- d------ n------ N-, d-u-i-u n-e-a-. ------------------- Ne, daugiau niekas. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…