Lauseita

fi Talon siivous   »   lt Tvarkymasis namuose

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [aštuoniolika]

Tvarkymasis namuose

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Tänään on lauantai. Šia--i----eš---i-n--. Š------- š----------- Š-a-d-e- š-š-a-i-n-s- --------------------- Šiandien šeštadienis. 0
Tänään meillä on aikaa. Š-andie--(--s- -u---e la--o. Š------- (---- t----- l----- Š-a-d-e- (-e-) t-r-m- l-i-o- ---------------------------- Šiandien (mes) turime laiko. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Š-an---- -me-- -al-me -u-ą. Š------- (---- v----- b---- Š-a-d-e- (-e-) v-l-m- b-t-. --------------------------- Šiandien (mes) valome butą. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. A--vala- /---e---- --ni-. A- v---- / š------ v----- A- v-l-u / š-e-č-u v-n-ą- ------------------------- Aš valau / šveičiu vonią. 0
Minun mieheni pesee auton. Ma-o---ras--la-n--a----o-il-. M--- v---- p----- a---------- M-n- v-r-s p-a-n- a-t-m-b-l-. ----------------------------- Mano vyras plauna automobilį. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Vaikai-va-- --i--či-s. V----- v--- d--------- V-i-a- v-l- d-i-a-i-s- ---------------------- Vaikai valo dviračius. 0
Mummi kastelee kukat. S-n-l--lais-o-gėl--. S----- l----- g----- S-n-l- l-i-t- g-l-s- -------------------- Senelė laisto gėles. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. V--k-- t--rko vaik- -am-arį. V----- t----- v---- k------- V-i-a- t-a-k- v-i-ų k-m-a-į- ---------------------------- Vaikai tvarko vaikų kambarį. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M-no vyr---tv---- --v---aš---jį ---l-. M--- v---- t----- s--- r------- s----- M-n- v-r-s t-a-k- s-v- r-š-m-j- s-a-ą- -------------------------------------- Mano vyras tvarko savo rašomąjį stalą. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. (A-- de-- s----ini-s-į-skal--klę. (--- d--- s--------- į s--------- (-š- d-d- s-a-b-n-u- į s-a-b-k-ę- --------------------------------- (Aš) dedu skalbinius į skalbyklę. 0
Minä ripustan pyykit. (A-- d-ia-stau--k----nius. (--- d-------- s---------- (-š- d-i-u-t-u s-a-b-n-u-. -------------------------- (Aš) džiaustau skalbinius. 0
Minä silitän pyykit. (-š) l-gi---skal-iniu-. (--- l----- s---------- (-š- l-g-n- s-a-b-n-u-. ----------------------- (Aš) lyginu skalbinius. 0
Ikkunat ovat likaiset. L-ng----yra- ne-v--ū-. L----- (---- n-------- L-n-a- (-r-) n-š-a-ū-. ---------------------- Langai (yra) nešvarūs. 0
Lattia on likainen. G-i-d-s----a)-ne-vari-s. G------ (---- n--------- G-i-d-s (-r-) n-š-a-i-s- ------------------------ Grindys (yra) nešvarios. 0
Astiat ovat likaisia. Ind-i (yr-- -ešv-r--. I---- (---- n-------- I-d-i (-r-) n-š-a-ū-. --------------------- Indai (yra) nešvarūs. 0
Kuka pesee ikkunat? K-s-v-----ang--? K-- v--- l------ K-s v-l- l-n-u-? ---------------- Kas valo langus? 0
Kuka imuroi? K-s s-ur-ia -ulk--? K-- s------ d------ K-s s-u-b-a d-l-e-? ------------------- Kas siurbia dulkes? 0
Kuka tiskaa astiat? Ka- -l-un--i--u-? K-- p----- i----- K-s p-a-n- i-d-s- ----------------- Kas plauna indus? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!