Lauseita

fi Pankissa   »   lt Banke

60 [kuusikymmentä]

Pankissa

Pankissa

60 [šešiasdešimt]

Banke

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Haluan avata tilin. Nor-č--- --id---ti -ąs-a--ą. Norėčiau atidaryti sąskaitą. N-r-č-a- a-i-a-y-i s-s-a-t-. ---------------------------- Norėčiau atidaryti sąskaitą. 0
Tässä on passini. Š-a- m-----a-a-. Štai mano pasas. Š-a- m-n- p-s-s- ---------------- Štai mano pasas. 0
Ja tässä on osoitteeni. Ir-št-i-m-----d-e-a-. Ir štai mano adresas. I- š-a- m-n- a-r-s-s- --------------------- Ir štai mano adresas. 0
Haluan tallettaa rahaa tililleni. Nor-č--u įmokėt- p-n----- s--- są--a-tą. Norėčiau įmokėti pinigų į savo sąskaitą. N-r-č-a- į-o-ė-i p-n-g- į s-v- s-s-a-t-. ---------------------------------------- Norėčiau įmokėti pinigų į savo sąskaitą. 0
Haluan nostaa rahaa tililtäni. No-ė--au-nusi-m-- ---igų--š -avo -ą--ai--s. Norėčiau nusiimti pinigų iš savo sąskaitos. N-r-č-a- n-s-i-t- p-n-g- i- s-v- s-s-a-t-s- ------------------------------------------- Norėčiau nusiimti pinigų iš savo sąskaitos. 0
Haluan hakea tiliotteeni. No---i-- g-----iš--šą--š--ąs-ait--. Norėčiau gauti išrašą iš sąskaitos. N-r-č-a- g-u-i i-r-š- i- s-s-a-t-s- ----------------------------------- Norėčiau gauti išrašą iš sąskaitos. 0
Haluan lunastaa matkasekin. N----i---i-pirk-i--e---n-s -----s. Norėčiau išpirkti kelionės čekius. N-r-č-a- i-p-r-t- k-l-o-ė- č-k-u-. ---------------------------------- Norėčiau išpirkti kelionės čekius. 0
Kuinka korkeat ovat maksut? K-ki--y-a-m-----iai? Kokie yra mokesčiai? K-k-e y-a m-k-s-i-i- -------------------- Kokie yra mokesčiai? 0
Mihin minun pitää allekirjoittaa? K---m-- -asi-aš-t-? Kur man pasirašyti? K-r m-n p-s-r-š-t-? ------------------- Kur man pasirašyti? 0
Minä odotan pankkisiirtoa Saksasta. (-š) l-u-i- p----ų per-edimo -š Vok--t--os. (Aš) laukiu pinigų pervedimo iš Vokietijos. (-š- l-u-i- p-n-g- p-r-e-i-o i- V-k-e-i-o-. ------------------------------------------- (Aš) laukiu pinigų pervedimo iš Vokietijos. 0
Tässä on tilinumeroni. Šta- mano--ąs-------num-r-s. Štai mano sąskaitos numeris. Š-a- m-n- s-s-a-t-s n-m-r-s- ---------------------------- Štai mano sąskaitos numeris. 0
Ovatko rahat saapuneet? Ar pinig-i ---v---i? Ar pinigai pervesti? A- p-n-g-i p-r-e-t-? -------------------- Ar pinigai pervesti? 0
Minä tahtoisin vaihtaa nämä rahat. (Aš---or-č-au--š--ke---i-šiu-s -i-i--s. (Aš) norėčiau išsikeisti šiuos pinigus. (-š- n-r-č-a- i-s-k-i-t- š-u-s p-n-g-s- --------------------------------------- (Aš) norėčiau išsikeisti šiuos pinigus. 0
Minä tarvitsen US-dollareita. M----ei-ia----rik-s d-l-ri-. Man reikia Amerikos dolerių. M-n r-i-i- A-e-i-o- d-l-r-ų- ---------------------------- Man reikia Amerikos dolerių. 0
Antaisitteko minulle pieniä seteleitä? P--šom d---i-m-n----l-iomi- ---i--om--. Prašom duoti man smulkiomis kupiūromis. P-a-o- d-o-i m-n s-u-k-o-i- k-p-ū-o-i-. --------------------------------------- Prašom duoti man smulkiomis kupiūromis. 0
Onko täällä pankkiautomaattia? A--čia-yra-b-n----t--? Ar čia yra bankomatas? A- č-a y-a b-n-o-a-a-? ---------------------- Ar čia yra bankomatas? 0
Kuinka paljon rahaa voi nostaa? Ki-k-p-n-gų --lima-p-s-imti? Kiek pinigų galima pasiimti? K-e- p-n-g- g-l-m- p-s-i-t-? ---------------------------- Kiek pinigų galima pasiimti? 0
Mitä luottokortteja täällä voi käyttää? Kok--m-s---ed------r--lėm-s g--im---aud-tis? Kokiomis kredito kortelėmis galima naudotis? K-k-o-i- k-e-i-o k-r-e-ė-i- g-l-m- n-u-o-i-? -------------------------------------------- Kokiomis kredito kortelėmis galima naudotis? 0

Onko olemassa universaali kielioppi?

Kun opimme kielen, opimme myös sen kieliopin. Kun lapset oppivat äidinkielensä, se tapahtuu automaattisesti. He eivät huomaa, että heidän aivonsa oppivat erilaisia sääntöjä. Siitä huolimatta he oppivat äidinkielensä oikein alusta asti. Koska on paljon erilaisia kieliä, on myös monia kielioppijärjestelmiä. Mutta onko olemassa universaalia kielioppia? Tiedemiehet ovat tutkineet tätä kauan. Uudet tutkimukset voivat antaa vastauksen. Aivotutkijat ovat nimittäin tehneet mielenkiintoisen löydön. He laittoivat koehenkilöt opiskelemaan kielioppisääntöjä. Koehenkilöt olivat kielikoulun oppilaita. He opiskelivat japania tai italiaa. Puolet kielioppisäännöistä oli täysin keksittyjä. Koehenkilöt eivät kuitenkaan tienneet siitä. Opiskelijoille annettiin opiskelun jälkeen lauseita. Heidän piti arvioida, olivatko lauseet oikein. Samaan aikaan kun he käsittelivät lauseita, heidän aivojaan analysoitiin. Toisin sanoen tutkijat mittasivat aivojen aktiivisuutta. Tällä tavoin he saattoivat tutkia, miten aivot reagoivat lauseisiin. Näyttää siltä, että aivomme tunnistavat kieliopin! Puhetta muodostettaessa tietyt aivojen alueet ovat aktiivisia. Brocan alue on yksi niistä. Se on isoaivojen vasemmassa aivolohkossa. Kun opiskelijoilla oli edessään aitoja kielioppisääntöjä, se oli hyvin aktiivinen. Kun he taas katsoivat keksittyjä sääntöjä, aktiivisuus pieneni merkittävästi. Voi siis olla, että kaikilla kielioppijärjestelmillä on sama perusta. Silloin ne kaikki noudattaisivat samoja periaatteita. Ja nämä periaatteet olisivat meissä synnynnäisiä…