Lauseita

fi pyytää jotakin   »   af vir iets vra

74 [seitsemänkymmentäneljä]

pyytää jotakin

pyytää jotakin

74 [vier en sewentig]

vir iets vra

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Voisitteko te leikata hiukseni? K-n-u-my --r---ny? K-- u m- h--- s--- K-n u m- h-r- s-y- ------------------ Kan u my hare sny? 0
Ei liian lyhyeksi, kiitos. N-e t--kor--n-e,---s------. N-- t- k--- n--- a--------- N-e t- k-r- n-e- a-s-b-i-f- --------------------------- Nie te kort nie, asseblief. 0
Vähän lyhyemmäksi, kiitos. ’- Biet--- -or--r- asse--i--. ’- B------ k------ a--------- ’- B-e-j-e k-r-e-, a-s-b-i-f- ----------------------------- ’n Bietjie korter, asseblief. 0
Voitteko kehittää valokuvat? K-n---di- --t-----nt-----l? K-- u d-- f----- o--------- K-n u d-e f-t-’- o-t-i-k-l- --------------------------- Kan u die foto’s ontwikkel? 0
Valokuvat ovat CD-levyllä. D-- foto-s--s-----i- kompaks-y- -C--. D-- f----- i- o- d-- k--------- (---- D-e f-t-’- i- o- d-e k-m-a-s-y- (-D-. ------------------------------------- Die foto’s is op die kompakskyf (CD). 0
Valokuvat ovat kamerassa. D-e fo-o-- is -n d-- --me--. D-- f----- i- i- d-- k------ D-e f-t-’- i- i- d-e k-m-r-. ---------------------------- Die foto’s is in die kamera. 0
Voitteko korjata kellon? Kan-u-di----r-os-e--egma-k? K-- u d-- h------- r------- K-n u d-e h-r-o-i- r-g-a-k- --------------------------- Kan u die horlosie regmaak? 0
Lasi on rikki. D-- g-a---- --u--e-d. D-- g--- i- s-------- D-e g-a- i- s-u-k-n-. --------------------- Die glas is stukkend. 0
Patteri on tyhjä. D-- b--tery-i- ---. D-- b------ i- p--- D-e b-t-e-y i- p-p- ------------------- Die battery is pap. 0
Voitteko silittää paidan? K-n-- d-e--em- -----? K-- u d-- h--- s----- K-n u d-e h-m- s-r-k- --------------------- Kan u die hemp stryk? 0
Voitteko puhdistaa housut? Ka- ---ie-br-ek-skoon--a-? K-- u d-- b---- s--------- K-n u d-e b-o-k s-o-n-a-k- -------------------------- Kan u die broek skoonmaak? 0
Voitteko korjata kengät? K-- - di- sk-e-e-----a-k? K-- u d-- s----- r------- K-n u d-e s-o-n- r-g-a-k- ------------------------- Kan u die skoene regmaak? 0
Voitteko antaa minulle tulta? Ka- --v-r--- ’n -u------j-e / a-n-----r----n? K-- u v-- m- ’- v---------- / a-------- l---- K-n u v-r m- ’- v-u-h-u-j-e / a-n-t-k-r l-e-? --------------------------------------------- Kan u vir my ’n vuurhoutjie / aansteker leen? 0
Onko teillä tulitikkua tai sytytintä? Het u-v--rh-----es -f-’--s--a-et---s-ek-r? H-- u v----------- o- ’- s---------------- H-t u v-u-h-u-j-e- o- ’- s-g-r-t-a-s-e-e-? ------------------------------------------ Het u vuurhoutjies of ’n sigaretaansteker? 0
Onko teillä tuhkakuppia? H-t --’-------? H-- u ’- a----- H-t u ’- a-b-k- --------------- Het u ’n asbak? 0
Poltatteko sikareita? R-o-----iga--? R--- u s------ R-o- u s-g-r-? -------------- Rook u sigare? 0
Poltatteko tupakkaa? R--- - s------t-? R--- u s--------- R-o- u s-g-r-t-e- ----------------- Rook u sigarette? 0
Poltatteko piippua? R-ok-u -yp? R--- u p--- R-o- u p-p- ----------- Rook u pyp? 0

Oppiminen ja lukeminen

Oppiminen ja lukeminen kuuluvat yhteen. Tämä on tietysti erityisen totta opiskeltaessa vieraita kieliä. Jos haluaa oppia uuden kielen hyvin, pitää lukea paljon tekstejä. Lukiessamme kirjallisuutta vieraalla kielellä käsittelemme kokonaisia lauseita. Aivomme oppivat sanastoa ja kielioppia asiayhteyksien pohjalta. Se auttaa niitä tallentamaan helposti uutta sisältöä. Muistillemme on vaikeampaa muistaa yksittäisiä sanoja. Lukemalla opimme sanojen mahdollisia merkityksiä. Sen tuloksena kehitämme tuntumaa uuteen kieleen. Vieraskielinen kirjallisuus ei luonnollisesti saa olla liian vaikeaa. Nykyaikaiset lyhyet tarinat tai rikosromaanit ovat usein hauskoja. Päivälehdillä on se etu, että ne ovat aina ajankohtaisia. Lastenkirjat tai sarjakuvat sopivat myös oppimiseen. Kuvat helpottavat uuden kielen ymmärtämistä. Riippumatta siitä, mitä kirjallisuutta valitset, sen pitäisi olla hauskaa! Toisin sanoen tarinassa pitäisi tapahtua paljon, jotta kieli on vaihtelevaa. Jos et löydä mitään, voit käyttää erityisiä oppikirjoja. Tarjolla on paljon kirjoja, joissa on helppoja tekstejä aloittelijoille. On tärkeää käyttää lukiessaan sanakirjaa. Aina kun et ymmärrä jotain sanaa, sinun pitäisi etsiä se. Aivomme aktivoituvat lukemalla ja oppivat uusia asioita nopeasti. Kaikista sanoista, joita ei ymmärrä, pitää laatia tiedosto. Sillä tavoin niitä sanoja voi käydä läpi usein. Se auttaa myös korostamaan tekstin vieraita sanoja. Silloin tunnistat ne heti seuraavalla kerralla. Edistyt paljon nopeammin, jos luet vierasta kieltä joka päivä. Aivomme nimittäin oppivat nopeasti matkimaan uutta kieltä. Voi käydä niin, että vähitellen jopa ajattelet vieraalla kielellä…