Lauseita

fi Junassa   »   af In die trein

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [vier en dertig]

In die trein

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? I---it-di--tr-in-n---erly-? I- d-- d-- t---- n- B------ I- d-t d-e t-e-n n- B-r-y-? --------------------------- Is dit die trein na Berlyn? 0
Milloin juna lähtee? W--nee--v--t--- d-- t-ein? W------ v------ d-- t----- W-n-e-r v-r-r-k d-e t-e-n- -------------------------- Wanneer vertrek die trein? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? W--nee- --m -ie-t--------Berl-- --n? W------ k-- d-- t---- i- B----- a--- W-n-e-r k-m d-e t-e-n i- B-r-y- a-n- ------------------------------------ Wanneer kom die trein in Berlyn aan? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? V-rsko-n --,-ma- ---------k-m? V------- m-- m-- e- v---- k--- V-r-k-o- m-, m-g e- v-r-y k-m- ------------------------------ Verskoon my, mag ek verby kom? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. E- -------- -s my --t-l--. E- d--- d-- i- m- s------- E- d-n- d-t i- m- s-t-l-k- -------------------------- Ek dink dit is my sitplek. 0
Te taidatte istua paikallani. Ek--in--d---- in -----tpl-- si-. E- d--- d-- u i- m- s------ s--- E- d-n- d-t u i- m- s-t-l-k s-t- -------------------------------- Ek dink dat u in my sitplek sit. 0
Missä on nukkumavaunu? Wa-- -s -----laapwa? W--- i- d-- s------- W-a- i- d-e s-a-p-a- -------------------- Waar is die slaapwa? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Die---aap----s---n die--i-d- van-die-tr--n. D-- s------ i- a-- d-- e---- v-- d-- t----- D-e s-a-p-a i- a-n d-e e-n-e v-n d-e t-e-n- ------------------------------------------- Die slaapwa is aan die einde van die trein. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. E---aa- -s--ie-ee--a? – -an die v---ka-t-----d---t-ei-. E- w--- i- d-- e----- – A-- d-- v------- v-- d-- t----- E- w-a- i- d-e e-t-a- – A-n d-e v-o-k-n- v-n d-e t-e-n- ------------------------------------------------------- En waar is die eetwa? – Aan die voorkant van die trein. 0
Voinko nukkua alhaalla? Ma---- onder-sla--? M-- e- o---- s----- M-g e- o-d-r s-a-p- ------------------- Mag ek onder slaap? 0
Voinko nukkua keskellä? M-g -k i- -i--mi-d----la-p? M-- e- i- d-- m----- s----- M-g e- i- d-e m-d-e- s-a-p- --------------------------- Mag ek in die middel slaap? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Mag--- -o--l-a-? M-- e- b- s----- M-g e- b- s-a-p- ---------------- Mag ek bo slaap? 0
Milloin olemme rajalla? Wa-neer-k-m -ns--y d-e --ens----? W------ k-- o-- b- d-- g---- a--- W-n-e-r k-m o-s b- d-e g-e-s a-n- --------------------------------- Wanneer kom ons by die grens aan? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Hoe l------ur--ie -it-n- B-----? H-- l--- d--- d-- r-- n- B------ H-e l-n- d-u- d-e r-t n- B-r-y-? -------------------------------- Hoe lank duur die rit na Berlyn? 0
Onko juna myöhässä? I- di- t-ein v--tr-a-? I- d-- t---- v-------- I- d-e t-e-n v-r-r-a-? ---------------------- Is die trein vertraag? 0
Onko teillä jotain lukemista? He- ---ets om -------? H-- u i--- o- t- l---- H-t u i-t- o- t- l-e-? ---------------------- Het u iets om te lees? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? K-n-me-- -----ie---t- --e ----e----n-e--r-? K-- m--- h--- i--- t- e-- e- t- d----- k--- K-n m-n- h-e- i-t- t- e-e e- t- d-i-k- k-y- ------------------------------------------- Kan mens hier iets te ete en te drinke kry? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Ka--- -y-a--eb-i---sewe-u-----k-r ----? K-- u m- a-------- s------ w----- m---- K-n u m- a-s-b-i-f s-w-u-r w-k-e- m-a-? --------------------------------------- Kan u my asseblief seweuur wakker maak? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!