Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   af om iets te mag

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [drie en sewentig]

om iets te mag

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Ma--jy -l--e-tu--? M-- j- a- b------- M-g j- a- b-s-u-r- ------------------ Mag jy al bestuur? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Ma--j--a- ---oh---d--nk? M-- j- a- a------ d----- M-g j- a- a-k-h-l d-i-k- ------------------------ Mag jy al alkohol drink? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? M-- j--al a-le-n-bui---an--to- g---? M-- j- a- a----- b-------- t-- g---- M-g j- a- a-l-e- b-i-e-a-d t-e g-a-? ------------------------------------ Mag jy al alleen buiteland toe gaan? 0
saada mag m-- m-g --- mag 0
Saammeko polttaa täällä? M-g o-s--i-r r-ok? M-- o-- h--- r---- M-g o-s h-e- r-o-? ------------------ Mag ons hier rook? 0
Saako täällä polttaa? M-g--e-- hi-r ro-k? M-- m--- h--- r---- M-g m-n- h-e- r-o-? ------------------- Mag mens hier rook? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Mag--ens --- ’- -red--tk---- be--al? M-- m--- m-- ’- k----------- b------ M-g m-n- m-t ’- k-e-i-t-a-r- b-t-a-? ------------------------------------ Mag mens met ’n kredietkaart betaal? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Ma---en- --t-’- -jek--e-aal? M-- m--- m-- ’- t--- b------ M-g m-n- m-t ’- t-e- b-t-a-? ---------------------------- Mag mens met ’n tjek betaal? 0
Saako maksaa vain käteisellä? M-g---ns--e-----t-n- -e-aal? M-- m--- n-- k------ b------ M-g m-n- n-t k-n-a-t b-t-a-? ---------------------------- Mag mens net kontant betaal? 0
Saanko soittaa? Ma---k ma-r -e-? M-- e- m--- b--- M-g e- m-a- b-l- ---------------- Mag ek maar bel? 0
Saanko kysyä jotakin? Mag-ek---ar----s vr-? M-- e- m--- i--- v--- M-g e- m-a- i-t- v-a- --------------------- Mag ek maar iets vra? 0
Saanko sanoa jotakin? Ma--e- m-a--i-ts---? M-- e- m--- i--- s-- M-g e- m-a- i-t- s-? -------------------- Mag ek maar iets sê? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. H- --g -ie----die --rk -l--- -i-. H- m-- n-- i- d-- p--- s---- n--- H- m-g n-e i- d-e p-r- s-a-p n-e- --------------------------------- Hy mag nie in die park slaap nie. 0
Hän ei saa nukkua autossa. H- m-g n-e i- d-e -ot-- sl-ap----. H- m-- n-- i- d-- m---- s---- n--- H- m-g n-e i- d-e m-t-r s-a-p n-e- ---------------------------------- Hy mag nie in die motor slaap nie. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. Hy-ma- n-- -n d-e--ta--- -l----nie. H- m-- n-- i- d-- s----- s---- n--- H- m-g n-e i- d-e s-a-i- s-a-p n-e- ----------------------------------- Hy mag nie in die stasie slaap nie. 0
Saammeko istuutua? M----n---it? M-- o-- s--- M-g o-s s-t- ------------ Mag ons sit? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Mag o-- ’n -pys----- ---? M-- o-- ’- s-------- k--- M-g o-s ’- s-y-k-a-t k-y- ------------------------- Mag ons ’n spyskaart kry? 0
Saammeko maksaa erikseen? M-----s-apa-t -etaal? M-- o-- a---- b------ M-g o-s a-a-t b-t-a-? --------------------- Mag ons apart betaal? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!