Lauseita

fi Small Talk 1   »   af Geselsies 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [twintig]

Geselsies 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! M--- ---s-l- ge---l--! M--- j------ g-------- M-a- j-u-e-f g-m-k-i-! ---------------------- Maak jouself gemaklik! 0
Olkaa kuin kotonanne. Ma-k -o---lf-tu-s! M--- j------ t---- M-a- j-u-e-f t-i-! ------------------ Maak jouself tuis! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Wa--w-l - -r--k? W-- w-- u d----- W-t w-l u d-i-k- ---------------- Wat wil u drink? 0
Pidättekö musiikista? Hou------ mu-ie-? H-- u v-- m------ H-u u v-n m-s-e-? ----------------- Hou u van musiek? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Ek h-- -an -l--s-------siek. E- h-- v-- k-------- m------ E- h-u v-n k-a-s-e-e m-s-e-. ---------------------------- Ek hou van klassieke musiek. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. H--r-is my -D-. H--- i- m- C--- H-e- i- m- C-s- --------------- Hier is my CDs. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Sp--- u--n musi-- ins--um---? S---- u ’- m----- i---------- S-e-l u ’- m-s-e- i-s-r-m-n-? ----------------------------- Speel u ’n musiek instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Hi-r ---my -i--a-. H--- i- m- k------ H-e- i- m- k-t-a-. ------------------ Hier is my kitaar. 0
Laulatteko te mielellänne? S-ng u---a--? S--- u g----- S-n- u g-a-g- ------------- Sing u graag? 0
Onko teillä lapsia? H-t u k-nd--s? H-- u k------- H-t u k-n-e-s- -------------- Het u kinders? 0
Onko teillä koira? H---- -n --n-? H-- u ’- h---- H-t u ’- h-n-? -------------- Het u ’n hond? 0
Onko teillä kissa? H------n k--? H-- u ’- k--- H-t u ’- k-t- ------------- Het u ’n kat? 0
Tässä ovat kirjani. Hi----- m---o-k-. H--- i- m- b----- H-e- i- m- b-e-e- ----------------- Hier is my boeke. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E--l-es--- -i- -om--i- -i--die---e-. E- l--- o- d-- o------ h------ b---- E- l-e- o- d-e o-m-l-k h-e-d-e b-e-. ------------------------------------ Ek lees op die oomblik hierdie boek. 0
Mitä te luette mielellänne? Wat lee--------g? W-- l--- u g----- W-t l-e- u g-a-g- ----------------- Wat lees u graag? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? G-a- --gra-g-na -ons--t---o-? G--- u g---- n- k------- t--- G-a- u g-a-g n- k-n-e-t- t-e- ----------------------------- Gaan u graag na konserte toe? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ga-n u-g--ag -e-te-----? G--- u g---- t----- t--- G-a- u g-a-g t-a-e- t-e- ------------------------ Gaan u graag teater toe? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ga-n-u-g---g-ope-- t--? G--- u g---- o---- t--- G-a- u g-a-g o-e-a t-e- ----------------------- Gaan u graag opera toe? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!