Lauseita

fi Kaupunkinkierros   »   af Stadstoer

42 [neljäkymmentäkaksi]

Kaupunkinkierros

Kaupunkinkierros

42 [twee en veertig]

Stadstoer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Onko tori sunnuntaisin auki? I- -i- -ark--o-da- o--? Is die mark Sondae oop? I- d-e m-r- S-n-a- o-p- ----------------------- Is die mark Sondae oop? 0
Ovatko messut maanantaisin auki? Is-d---f--s --an-a--o-p? Is die fees Maandae oop? I- d-e f-e- M-a-d-e o-p- ------------------------ Is die fees Maandae oop? 0
Onko näyttely tiistaisin auki? I- -ie--e-t--ns--l--n---i--d-e -o-? Is die tentoonstelling Dinsdae oop? I- d-e t-n-o-n-t-l-i-g D-n-d-e o-p- ----------------------------------- Is die tentoonstelling Dinsdae oop? 0
Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? I--d-e-diere------o--sdae-oop? Is die dieretuin Woensdae oop? I- d-e d-e-e-u-n W-e-s-a- o-p- ------------------------------ Is die dieretuin Woensdae oop? 0
Onko museo torstaisin auki? I- d---mu--u- -o--er--- ---? Is die museum Donderdae oop? I- d-e m-s-u- D-n-e-d-e o-p- ---------------------------- Is die museum Donderdae oop? 0
Onko galleria perjantaisin auki? I- d-e -al-e----r-dae--op? Is die gallery Vrydae oop? I- d-e g-l-e-y V-y-a- o-p- -------------------------- Is die gallery Vrydae oop? 0
Saako valokuvata? M-g---ns---t--s--e--? Mag mens foto’s neem? M-g m-n- f-t-’- n-e-? --------------------- Mag mens foto’s neem? 0
Pitääkö sisäänpääsy maksaa? Moe- m-n- toe-a-- ------? Moet mens toegang betaal? M-e- m-n- t-e-a-g b-t-a-? ------------------------- Moet mens toegang betaal? 0
Paljonko sisäänpääsy maksaa? H-e-eel------e to--ang? Hoeveel is die toegang? H-e-e-l i- d-e t-e-a-g- ----------------------- Hoeveel is die toegang? 0
Saavatko ryhmät alennusta? Is----r-’n-a-slag--ir --oepe? Is daar ’n afslag vir groepe? I- d-a- ’- a-s-a- v-r g-o-p-? ----------------------------- Is daar ’n afslag vir groepe? 0
Saavatko lapset alennusta? I- -----’n---sl-g---r--i-d---? Is daar ’n afslag vir kinders? I- d-a- ’- a-s-a- v-r k-n-e-s- ------------------------------ Is daar ’n afslag vir kinders? 0
Saavatko opiskelijat alennusta? I- ---r-’- a-slag-v-r --u----e? Is daar ’n afslag vir studente? I- d-a- ’- a-s-a- v-r s-u-e-t-? ------------------------------- Is daar ’n afslag vir studente? 0
Mikä rakennus tuo on? Watse g-b-- ---d--? Watse gebou is dit? W-t-e g-b-u i- d-t- ------------------- Watse gebou is dit? 0
Miten vanha tuo rakennus on? H---oud-i- --- -e-ou? Hoe oud is die gebou? H-e o-d i- d-e g-b-u- --------------------- Hoe oud is die gebou? 0
Kuka rakensi tuon rakennuksen? W---h-t d-e--e-----e-ou? Wie het die gebou gebou? W-e h-t d-e g-b-u g-b-u- ------------------------ Wie het die gebou gebou? 0
Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. E----el--e---g i--a---te-t-ur. Ek stel belang in argitektuur. E- s-e- b-l-n- i- a-g-t-k-u-r- ------------------------------ Ek stel belang in argitektuur. 0
Olen kiinnostunut taiteesta. Ek--te------n- i---u-s. Ek stel belang in kuns. E- s-e- b-l-n- i- k-n-. ----------------------- Ek stel belang in kuns. 0
Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. Ek-s-el-b---n- i- ---ld-r-un-. Ek stel belang in skilderkuns. E- s-e- b-l-n- i- s-i-d-r-u-s- ------------------------------ Ek stel belang in skilderkuns. 0

Nopeat ja hitaat kielet

Maailmassa on yli 6 000 kieltä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama tehtävä. Ne auttavat meitä vaihtamaan tietoja. Se tapahtuu monella lailla joka kielessä. Jokainen kieli nimittäin käyttäytyy omien sääntöjensä mukaan. Kielen puhenopeus on myös erilainen. Kielitieteilijät ovat todistaneet tämän eri tutkimuksissa. Sitä varten käännettiin lyhyitä tekstejä useisiin kieliin. Äidinkieliset puhujat lukivat sitten tekstit ääneen. Tulos oli selvä. Japani ja espanja ovat nopeimmat kielet. Näissä kielissä puhutaan lähes kahdeksan tavua sekunnissa. Kiinalaiset puhuvat merkittävästi hitaammin. He puhuvat ainoastaan viisi tavua sekunnissa. Nopeus riippuu tavujen monimutkaisuudesta. Jos tavut ovat monimutkaisia, puhuminen kestää kauemmin. Saksassa on esimerkiksi kolme äännettä tavua kohti. Siksi sitä puhutaan suhteellisen hitaasti. Nopeasti puhuminen ei kuitenkaan tarkoita, että on paljon viestittävää. Aivan päinvastoin! Nopeasti puhutuissa tavuissa on vain niukasti tietoa. Vaikka japanilaiset puhuvat nopeasti, he välittävät vähän sisältöä. ”Hitaat” kiinalaiset puolestaan sanovat paljon muutamalla sanalla. Englannin kielen tavut sisältävät myös paljon tietoa. On mielenkiintoista, että arvioidut kielet ovat lähes yhtä tehokkaita! Se tarkoittaa, että hitaammin puhuva sanoo enemmän. Ja nopeammin puhuva tarvitsee enemmän sanoja. Loppujen lopuksi kaikki pääsevät päämääräänsä suunnilleen samassa ajassa.