Lauseita

fi Talon siivous   »   kn ಮನೆ ಸಚ್ಛತೆ

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

೧೮ [ಹದಿನೆಂಟು]

18 [Hadineṇṭu]

ಮನೆ ಸಚ್ಛತೆ

[mane sacchate]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Tänään on lauantai. ಇಂ-- ಶ-ಿವಾರ ಇ--- ಶ----- ಇ-ದ- ಶ-ಿ-ಾ- ----------- ಇಂದು ಶನಿವಾರ 0
i-d- ś-ni-āra i--- ś------- i-d- ś-n-v-r- ------------- indu śanivāra
Tänään meillä on aikaa. ಇ-ದು ನಮ-ೆ---ಯ--ದ-. ಇ--- ನ--- ಸ------- ಇ-ದ- ನ-ಗ- ಸ-ಯ-ಿ-ೆ- ------------------ ಇಂದು ನಮಗೆ ಸಮಯವಿದೆ. 0
i-du n---g--sam---v--e. i--- n----- s---------- i-d- n-m-g- s-m-y-v-d-. ----------------------- indu namage samayavide.
Tänään me siivoamme asunnon. ಇ-ದ---ಾವ- ಮನೆ-ನ--- ---ಿ --ಡ-ತ-----. ಇ--- ನ--- ಮ------- ಶ--- ಮ---------- ಇ-ದ- ನ-ವ- ಮ-ೆ-ನ-ನ- ಶ-ಚ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ವ-. ----------------------------------- ಇಂದು ನಾವು ಮನೆಯನ್ನು ಶುಚಿ ಮಾಡುತ್ತೇವೆ. 0
I-d- nā-u-maney-nn- ś-c--mā---tēve. I--- n--- m-------- ś--- m--------- I-d- n-v- m-n-y-n-u ś-c- m-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------- Indu nāvu maneyannu śuci māḍuttēve.
Minä pesen kylpyhuoneen. ನಾನ--ಬಚ್ಚಲ--ನೆ-ನ್-ು-ತೊ--ಯುತ-ತಿ-್ದ---. ನ--- ಬ------------- ತ---------------- ನ-ನ- ಬ-್-ಲ-ಮ-ೆ-ನ-ನ- ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------- ನಾನು ಬಚ್ಚಲುಮನೆಯನ್ನು ತೊಳೆಯುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
Nān---acc----a-----nu -o-e--t--dd--e. N--- b--------------- t-------------- N-n- b-c-a-u-a-e-a-n- t-ḷ-y-t-i-d-n-. ------------------------------------- Nānu baccalumaneyannu toḷeyuttiddēne.
Minun mieheni pesee auton. ನ-್ನ-ಗ-- /ಯ-ಮಾನ-ು -ಾರ---ು-ತ---ಯ--್ತ--್ದ-ರೆ. ನ--- ಗ-- /------- ಕ------ ತ---------------- ನ-್- ಗ-ಡ /-ಜ-ಾ-ರ- ಕ-ರ-್-ು ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ದ-ದ-ರ-. ------------------------------------------- ನನ್ನ ಗಂಡ /ಯಜಮಾನರು ಕಾರನ್ನು ತೊಳೆಯುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
N-n-a-g--ḍ-/y---m--a-u kā--nnu -oḷ--u--idd---. N---- g--------------- k------ t-------------- N-n-a g-ṇ-a-y-j-m-n-r- k-r-n-u t-ḷ-y-t-i-d-r-. ---------------------------------------------- Nanna gaṇḍa/yajamānaru kārannu toḷeyuttiddāre.
Lapset pesevät polkupyörät. ಮಕ-ಕ-ು ಸ---- ------ -ೊಳ-ಯು-್-ಿ-----ೆ. ಮ----- ಸ---- ಗ----- ತ---------------- ಮ-್-ಳ- ಸ-ಕ-್ ಗ-ನ-ನ- ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ದ-ದ-ರ-. ------------------------------------- ಮಕ್ಕಳು ಸೈಕಲ್ ಗಳನ್ನು ತೊಳೆಯುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
M---a-u s--kal-g-ḷ--n- -oḷe-u----dā-e. M------ s----- g------ t-------------- M-k-a-u s-i-a- g-ḷ-n-u t-ḷ-y-t-i-d-r-. -------------------------------------- Makkaḷu saikal gaḷannu toḷeyuttiddāre.
Mummi kastelee kukat. ಅಜ್ಜಿ--ಿ-ಗ-ಿಗ- --ರು ಹ--ುತ್-ಿ---ಾರ-. ಅ---- ಗ------- ನ--- ಹ-------------- ಅ-್-ಿ ಗ-ಡ-ಳ-ಗ- ನ-ರ- ಹ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ರ-. ----------------------------------- ಅಜ್ಜಿ ಗಿಡಗಳಿಗೆ ನೀರು ಹಾಕುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
Ajji--iḍ--a-i-- nīr--h-kut-id-ā-e. A--- g--------- n--- h------------ A-j- g-ḍ-g-ḷ-g- n-r- h-k-t-i-d-r-. ---------------------------------- Ajji giḍagaḷige nīru hākuttiddāre.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. ಮ---ಳ----- ಕೋಣ-ಗ-ನ್---ಓ----ಗಿ-ಇ--ತ್--ದ್-ಾ--. ಮ----- ಅ-- ಕ--------- ಓ------ ಇ------------- ಮ-್-ಳ- ಅ-ರ ಕ-ಣ-ಗ-ನ-ನ- ಓ-ಣ-ಾ-ಿ ಇ-ು-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- -------------------------------------------- ಮಕ್ಕಳು ಅವರ ಕೋಣೆಗಳನ್ನು ಓರಣವಾಗಿ ಇಡುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
M-----u -var--k-ṇe-a-annu -r-ṇ--ā----ḍut------e. M------ a---- k---------- ō-------- i----------- M-k-a-u a-a-a k-ṇ-g-ḷ-n-u ō-a-a-ā-i i-u-t-d-ā-e- ------------------------------------------------ Makkaḷu avara kōṇegaḷannu ōraṇavāgi iḍuttiddāre.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. ನ-್ನ---ಡ -ಯ--ಾ--ು ಅವ--ಮ--ನ-ನು ಓ--ವಾಗ--ಇಡ-ತ---ದ್ದಾರೆ. ನ--- ಗ-- /------- ಅ-- ಮ------ ಓ------ ಇ------------- ನ-್- ಗ-ಡ /-ಜ-ಾ-ರ- ಅ-ರ ಮ-ಜ-್-ು ಓ-ಣ-ಾ-ಿ ಇ-ು-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- ---------------------------------------------------- ನನ್ನ ಗಂಡ /ಯಜಮಾನರು ಅವರ ಮೇಜನ್ನು ಓರಣವಾಗಿ ಇಡುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
Na-na gaṇ---ya--m-n--- ----a----a-nu -raṇavāg- -ḍu--i-----. N---- g--------------- a---- m------ ō-------- i----------- N-n-a g-ṇ-a-y-j-m-n-r- a-a-a m-j-n-u ō-a-a-ā-i i-u-t-d-ā-e- ----------------------------------------------------------- Nanna gaṇḍa/yajamānaru avara mējannu ōraṇavāgi iḍuttiddāre.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. ನ-ನ- ಕೊಳ--ಬ---- ಗಳ-್ನ- ವ--ಿಂ-್---ೀ-ಿ-ಲ್-ಿ----ು----ದ್ದೇನ-, ನ--- ಕ--- ಬ---- ಗ----- ವ------ ಮ--------- ಹ-------------- ನ-ನ- ಕ-ಳ- ಬ-್-ೆ ಗ-ನ-ನ- ವ-ಷ-ಂ-್ ಮ-ೀ-ಿ-ಲ-ಲ- ಹ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-, --------------------------------------------------------- ನಾನು ಕೊಳೆ ಬಟ್ಟೆ ಗಳನ್ನು ವಾಷಿಂಗ್ ಮಶೀನಿನಲ್ಲಿ ಹಾಕುತ್ತಿದ್ದೇನೆ, 0
N--u ko-- --ṭṭe ga--nn- -ā--ṅg --śīn--a-l- -ā-ut-id-ē-e, N--- k--- b---- g------ v----- m---------- h------------ N-n- k-ḷ- b-ṭ-e g-ḷ-n-u v-ṣ-ṅ- m-ś-n-n-l-i h-k-t-i-d-n-, -------------------------------------------------------- Nānu koḷe baṭṭe gaḷannu vāṣiṅg maśīninalli hākuttiddēne,
Minä ripustan pyykit. ನ--- ಒ-ೆದ---್-ೆ---ನ್ನ----ಗ----ಕ--್---್ದ---. ನ--- ಒ--- ಬ---- ಗ----- ಒ--- ಹ-------------- ನ-ನ- ಒ-ೆ- ಬ-್-ೆ ಗ-ನ-ನ- ಒ-ಗ- ಹ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------------- ನಾನು ಒಗೆದ ಬಟ್ಟೆ ಗಳನ್ನು ಒಣಗಿ ಹಾಕುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
nā-----eda-b-ṭṭe -aḷan-u-oṇa-- --ku---d----. n--- o---- b---- g------ o---- h------------ n-n- o-e-a b-ṭ-e g-ḷ-n-u o-a-i h-k-t-i-d-n-. -------------------------------------------- nānu ogeda baṭṭe gaḷannu oṇagi hākuttiddēne.
Minä silitän pyykit. ನಾ-- ಬಟ್-- ಗಳನ್ನ--ಇ----ರ------ತ-ತಿ--ದೇ--. ನ--- ಬ---- ಗ----- ಇ------ ಮ-------------- ನ-ನ- ಬ-್-ೆ ಗ-ನ-ನ- ಇ-್-್-ಿ ಮ-ಡ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ----------------------------------------- ನಾನು ಬಟ್ಟೆ ಗಳನ್ನು ಇಸ್ತ್ರಿ ಮಾಡುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-nu -a-ṭe ---a-----str- māḍ--t--dēne. N--- b---- g------ i---- m------------ N-n- b-ṭ-e g-ḷ-n-u i-t-i m-ḍ-t-i-d-n-. -------------------------------------- Nānu baṭṭe gaḷannu istri māḍuttiddēne.
Ikkunat ovat likaiset. ಕಿಟಕಿ-ಳ--ಕ---ಯ---ವೆ. ಕ------- ಕ---------- ಕ-ಟ-ಿ-ಳ- ಕ-ಳ-ಯ-ಗ-ವ-. -------------------- ಕಿಟಕಿಗಳು ಕೊಳೆಯಾಗಿವೆ. 0
Kiṭakig--- koḷ----i--. K--------- k---------- K-ṭ-k-g-ḷ- k-ḷ-y-g-v-. ---------------------- Kiṭakigaḷu koḷeyāgive.
Lattia on likainen. ನ-- ಕೊಳೆ--ಗ-ದ-. ನ-- ಕ---------- ನ-ಲ ಕ-ಳ-ಯ-ಗ-ದ-. --------------- ನೆಲ ಕೊಳೆಯಾಗಿದೆ. 0
Ne-a ko--yāg--e. N--- k---------- N-l- k-ḷ-y-g-d-. ---------------- Nela koḷeyāgide.
Astiat ovat likaisia. ಪಾ---ೆಗಳು--ೊಳೆ--ಗ-ವ-. ಪ-------- ಕ---------- ಪ-ತ-ರ-ಗ-ು ಕ-ಳ-ಯ-ಗ-ವ-. --------------------- ಪಾತ್ರೆಗಳು ಕೊಳೆಯಾಗಿವೆ. 0
Pā-r-g-----o-e---i-e. P-------- k---------- P-t-e-a-u k-ḷ-y-g-v-. --------------------- Pātregaḷu koḷeyāgive.
Kuka pesee ikkunat? ಕಿ-ಕ--ಳನ-ನು-ಯಾರು ಶ--ಿ---ಡುತ-ತ-ರೆ? ಕ---------- ಯ--- ಶ--- ಮ---------- ಕ-ಟ-ಿ-ಳ-್-ು ಯ-ರ- ಶ-ಚ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ರ-? --------------------------------- ಕಿಟಕಿಗಳನ್ನು ಯಾರು ಶುಚಿ ಮಾಡುತ್ತಾರೆ? 0
Kiṭa-i-a--n-u--ā-- śuc- -ā--t-ā-e? K------------ y--- ś--- m--------- K-ṭ-k-g-ḷ-n-u y-r- ś-c- m-ḍ-t-ā-e- ---------------------------------- Kiṭakigaḷannu yāru śuci māḍuttāre?
Kuka imuroi? ಯಾರು-ಧೂಳ- -ೊ--ಯು------? ಯ--- ಧ--- ಹ------------ ಯ-ರ- ಧ-ಳ- ಹ-ಡ-ಯ-ತ-ತ-ರ-? ----------------------- ಯಾರು ಧೂಳು ಹೊಡೆಯುತ್ತಾರೆ? 0
Yā-u-----u-h-ḍe-utt---? Y--- d---- h----------- Y-r- d-ū-u h-ḍ-y-t-ā-e- ----------------------- Yāru dhūḷu hoḍeyuttāre?
Kuka tiskaa astiat? ಪ----------- --ರ----ಳ--ುತ-ತ-ರ-? ಪ----------- ಯ--- ತ------------ ಪ-ತ-ರ-ಗ-ನ-ನ- ಯ-ರ- ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ರ-? ------------------------------- ಪಾತ್ರೆಗಳನ್ನು ಯಾರು ತೊಳೆಯುತ್ತಾರೆ? 0
Pā-r--a----u--ā-- -o-ey--tā-e? P----------- y--- t----------- P-t-e-a-a-n- y-r- t-ḷ-y-t-ā-e- ------------------------------ Pātregaḷannu yāru toḷeyuttāre?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!