Lauseita

fi Talon siivous   »   kn ಮನೆ ಸಚ್ಛತೆ

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

೧೮ [ಹದಿನೆಂಟು]

18 [Hadineṇṭu]

ಮನೆ ಸಚ್ಛತೆ

mane sacchate

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Tänään on lauantai. ಇ-ದ- -ನಿ-ಾರ ಇಂ_ ಶ___ ಇ-ದ- ಶ-ಿ-ಾ- ----------- ಇಂದು ಶನಿವಾರ 0
i-d- -a-i---a i___ ś_______ i-d- ś-n-v-r- ------------- indu śanivāra
Tänään meillä on aikaa. ಇಂದ---ಮಗ- ಸ--ವ-ದ-. ಇಂ_ ನ__ ಸ_____ ಇ-ದ- ನ-ಗ- ಸ-ಯ-ಿ-ೆ- ------------------ ಇಂದು ನಮಗೆ ಸಮಯವಿದೆ. 0
i--u---m--e -a-aya-ide. i___ n_____ s__________ i-d- n-m-g- s-m-y-v-d-. ----------------------- indu namage samayavide.
Tänään me siivoamme asunnon. ಇಂ-ು--ಾವು ಮ--ಯನ-ನು--ುಚ--ಮಾಡುತ್-ೇ-ೆ. ಇಂ_ ನಾ_ ಮ____ ಶು_ ಮಾ_____ ಇ-ದ- ನ-ವ- ಮ-ೆ-ನ-ನ- ಶ-ಚ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ವ-. ----------------------------------- ಇಂದು ನಾವು ಮನೆಯನ್ನು ಶುಚಿ ಮಾಡುತ್ತೇವೆ. 0
I-d--nā-- -ane-a--u ---i mā--tt-ve. I___ n___ m________ ś___ m_________ I-d- n-v- m-n-y-n-u ś-c- m-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------- Indu nāvu maneyannu śuci māḍuttēve.
Minä pesen kylpyhuoneen. ನ--- ---ಚ-ುಮ-ೆ--್ನ- ---ೆಯ----ಿ---ೇನ-. ನಾ_ ಬ________ ತೊ________ ನ-ನ- ಬ-್-ಲ-ಮ-ೆ-ನ-ನ- ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------- ನಾನು ಬಚ್ಚಲುಮನೆಯನ್ನು ತೊಳೆಯುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-n----c-a--man-y-n---toḷeyut-----n-. N___ b_______________ t______________ N-n- b-c-a-u-a-e-a-n- t-ḷ-y-t-i-d-n-. ------------------------------------- Nānu baccalumaneyannu toḷeyuttiddēne.
Minun mieheni pesee auton. ನ-್----ಡ-/-ಜ--ನರ----ರ-್-ು---ಳೆ---್ತಿ-್ದಾರ-. ನ__ ಗಂ_ /_____ ಕಾ___ ತೊ________ ನ-್- ಗ-ಡ /-ಜ-ಾ-ರ- ಕ-ರ-್-ು ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ದ-ದ-ರ-. ------------------------------------------- ನನ್ನ ಗಂಡ /ಯಜಮಾನರು ಕಾರನ್ನು ತೊಳೆಯುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
N---a--aṇ-a/ya---ā--ru -ā--nnu t-ḷey--t----r-. N____ g_______________ k______ t______________ N-n-a g-ṇ-a-y-j-m-n-r- k-r-n-u t-ḷ-y-t-i-d-r-. ---------------------------------------------- Nanna gaṇḍa/yajamānaru kārannu toḷeyuttiddāre.
Lapset pesevät polkupyörät. ಮ--ಕಳ---ೈಕಲ- --ನ-ನ--------ತ----್ದಾ-ೆ. ಮ___ ಸೈ__ ಗ___ ತೊ________ ಮ-್-ಳ- ಸ-ಕ-್ ಗ-ನ-ನ- ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ದ-ದ-ರ-. ------------------------------------- ಮಕ್ಕಳು ಸೈಕಲ್ ಗಳನ್ನು ತೊಳೆಯುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
M---a---sa-k-l --ḷ-nnu-t-ḷe-u---d--re. M______ s_____ g______ t______________ M-k-a-u s-i-a- g-ḷ-n-u t-ḷ-y-t-i-d-r-. -------------------------------------- Makkaḷu saikal gaḷannu toḷeyuttiddāre.
Mummi kastelee kukat. ಅ-್ಜಿ ಗಿಡ--ಿಗ- ನ--ು ಹಾಕ--್-ಿದ-ದಾ--. ಅ__ ಗಿ____ ನೀ_ ಹಾ_______ ಅ-್-ಿ ಗ-ಡ-ಳ-ಗ- ನ-ರ- ಹ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ರ-. ----------------------------------- ಅಜ್ಜಿ ಗಿಡಗಳಿಗೆ ನೀರು ಹಾಕುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
A-----iḍagaḷ----nīr--hāku-tid-ār-. A___ g_________ n___ h____________ A-j- g-ḍ-g-ḷ-g- n-r- h-k-t-i-d-r-. ---------------------------------- Ajji giḍagaḷige nīru hākuttiddāre.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. ಮಕ್--ು--ವರ --ಣ-ಗ-ನ------ಣವಾ-ಿ ಇ-ು----ದ್-ಾರ-. ಮ___ ಅ__ ಕೋ_____ ಓ____ ಇ_______ ಮ-್-ಳ- ಅ-ರ ಕ-ಣ-ಗ-ನ-ನ- ಓ-ಣ-ಾ-ಿ ಇ-ು-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- -------------------------------------------- ಮಕ್ಕಳು ಅವರ ಕೋಣೆಗಳನ್ನು ಓರಣವಾಗಿ ಇಡುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
Mak---u----r--k-----ḷ--n-----ṇavāg- -ḍ-tt------. M______ a____ k__________ ō________ i___________ M-k-a-u a-a-a k-ṇ-g-ḷ-n-u ō-a-a-ā-i i-u-t-d-ā-e- ------------------------------------------------ Makkaḷu avara kōṇegaḷannu ōraṇavāgi iḍuttiddāre.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. ನನ--------ಯಜ----ು --ರ--ೇ--್ನ- --ಣ-ಾಗಿ -ಡುತ--ಿದ್ದಾರೆ. ನ__ ಗಂ_ /_____ ಅ__ ಮೇ___ ಓ____ ಇ_______ ನ-್- ಗ-ಡ /-ಜ-ಾ-ರ- ಅ-ರ ಮ-ಜ-್-ು ಓ-ಣ-ಾ-ಿ ಇ-ು-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- ---------------------------------------------------- ನನ್ನ ಗಂಡ /ಯಜಮಾನರು ಅವರ ಮೇಜನ್ನು ಓರಣವಾಗಿ ಇಡುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
Na-n- -aṇḍ----ja-ā-a-u av--a--ē---nu -raṇ-v--i----t--d-ā--. N____ g_______________ a____ m______ ō________ i___________ N-n-a g-ṇ-a-y-j-m-n-r- a-a-a m-j-n-u ō-a-a-ā-i i-u-t-d-ā-e- ----------------------------------------------------------- Nanna gaṇḍa/yajamānaru avara mējannu ōraṇavāgi iḍuttiddāre.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. ನ-ನ---ೊ----ಟ್-ೆ--ಳನ--ು ----ಂಗ್ --ೀ----್-ಿ--ಾಕುತ್--ದ್-ೇನ-, ನಾ_ ಕೊ_ ಬ__ ಗ___ ವಾ__ ಮ_____ ಹಾ_______ ನ-ನ- ಕ-ಳ- ಬ-್-ೆ ಗ-ನ-ನ- ವ-ಷ-ಂ-್ ಮ-ೀ-ಿ-ಲ-ಲ- ಹ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-, --------------------------------------------------------- ನಾನು ಕೊಳೆ ಬಟ್ಟೆ ಗಳನ್ನು ವಾಷಿಂಗ್ ಮಶೀನಿನಲ್ಲಿ ಹಾಕುತ್ತಿದ್ದೇನೆ, 0
N-n- --ḷe----ṭe--a--n-u v--iṅ- --śī-in-ll- -āk--t--dēne, N___ k___ b____ g______ v_____ m__________ h____________ N-n- k-ḷ- b-ṭ-e g-ḷ-n-u v-ṣ-ṅ- m-ś-n-n-l-i h-k-t-i-d-n-, -------------------------------------------------------- Nānu koḷe baṭṭe gaḷannu vāṣiṅg maśīninalli hākuttiddēne,
Minä ripustan pyykit. ನ--ು--ಗ-ದ----ಟ-------- ---ಿ--ಾ--ತ್--ದ್ದ--ೆ. ನಾ_ ಒ__ ಬ__ ಗ___ ಒ__ ಹಾ_______ ನ-ನ- ಒ-ೆ- ಬ-್-ೆ ಗ-ನ-ನ- ಒ-ಗ- ಹ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------------- ನಾನು ಒಗೆದ ಬಟ್ಟೆ ಗಳನ್ನು ಒಣಗಿ ಹಾಕುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
n-nu-oge-a -a--e gaḷannu --ag- ----ttid--ne. n___ o____ b____ g______ o____ h____________ n-n- o-e-a b-ṭ-e g-ḷ-n-u o-a-i h-k-t-i-d-n-. -------------------------------------------- nānu ogeda baṭṭe gaḷannu oṇagi hākuttiddēne.
Minä silitän pyykit. ನಾ-ು-ಬ-್ಟ------ನ-----ತ-ರ- ಮ----್-ಿದ್ದೇ--. ನಾ_ ಬ__ ಗ___ ಇ___ ಮಾ_______ ನ-ನ- ಬ-್-ೆ ಗ-ನ-ನ- ಇ-್-್-ಿ ಮ-ಡ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ----------------------------------------- ನಾನು ಬಟ್ಟೆ ಗಳನ್ನು ಇಸ್ತ್ರಿ ಮಾಡುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-n--b---e--a-an---ist-- m-ḍ-tt-ddēne. N___ b____ g______ i____ m____________ N-n- b-ṭ-e g-ḷ-n-u i-t-i m-ḍ-t-i-d-n-. -------------------------------------- Nānu baṭṭe gaḷannu istri māḍuttiddēne.
Ikkunat ovat likaiset. ಕ-ಟಕಿಗಳು -ೊಳ-ಯ-ಗಿ-ೆ. ಕಿ____ ಕೊ_____ ಕ-ಟ-ಿ-ಳ- ಕ-ಳ-ಯ-ಗ-ವ-. -------------------- ಕಿಟಕಿಗಳು ಕೊಳೆಯಾಗಿವೆ. 0
Kiṭak-ga-u ---ey-gi-e. K_________ k__________ K-ṭ-k-g-ḷ- k-ḷ-y-g-v-. ---------------------- Kiṭakigaḷu koḷeyāgive.
Lattia on likainen. ನೆಲ-ಕ----ಾ--ದೆ. ನೆ_ ಕೊ_____ ನ-ಲ ಕ-ಳ-ಯ-ಗ-ದ-. --------------- ನೆಲ ಕೊಳೆಯಾಗಿದೆ. 0
N--a---ḷ-y-gid-. N___ k__________ N-l- k-ḷ-y-g-d-. ---------------- Nela koḷeyāgide.
Astiat ovat likaisia. ಪಾತ್ರೆ-ಳ----ಳ-ಯ-ಗ---. ಪಾ____ ಕೊ_____ ಪ-ತ-ರ-ಗ-ು ಕ-ಳ-ಯ-ಗ-ವ-. --------------------- ಪಾತ್ರೆಗಳು ಕೊಳೆಯಾಗಿವೆ. 0
P-t-eg--u--oḷey-g--e. P________ k__________ P-t-e-a-u k-ḷ-y-g-v-. --------------------- Pātregaḷu koḷeyāgive.
Kuka pesee ikkunat? ಕಿ----ಳನ್---ಯ-ರು --ಚಿ--ಾಡ-ತ್-ಾರೆ? ಕಿ______ ಯಾ_ ಶು_ ಮಾ_____ ಕ-ಟ-ಿ-ಳ-್-ು ಯ-ರ- ಶ-ಚ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ರ-? --------------------------------- ಕಿಟಕಿಗಳನ್ನು ಯಾರು ಶುಚಿ ಮಾಡುತ್ತಾರೆ? 0
K-ṭ----a-ann--yāru-śuci -āḍut--re? K____________ y___ ś___ m_________ K-ṭ-k-g-ḷ-n-u y-r- ś-c- m-ḍ-t-ā-e- ---------------------------------- Kiṭakigaḷannu yāru śuci māḍuttāre?
Kuka imuroi? ಯಾ---ಧ-ಳ--ಹ-ಡ-------ರ-? ಯಾ_ ಧೂ_ ಹೊ______ ಯ-ರ- ಧ-ಳ- ಹ-ಡ-ಯ-ತ-ತ-ರ-? ----------------------- ಯಾರು ಧೂಳು ಹೊಡೆಯುತ್ತಾರೆ? 0
Yāru d-ūḷ--h-ḍe----āre? Y___ d____ h___________ Y-r- d-ū-u h-ḍ-y-t-ā-e- ----------------------- Yāru dhūḷu hoḍeyuttāre?
Kuka tiskaa astiat? ಪಾ-್-ೆ-ಳ-್ನು ಯ-ರು-----ಯ-ತ---ರೆ? ಪಾ______ ಯಾ_ ತೊ______ ಪ-ತ-ರ-ಗ-ನ-ನ- ಯ-ರ- ತ-ಳ-ಯ-ತ-ತ-ರ-? ------------------------------- ಪಾತ್ರೆಗಳನ್ನು ಯಾರು ತೊಳೆಯುತ್ತಾರೆ? 0
Pāt---a--nn- y-r----ḷey-ttā-e? P___________ y___ t___________ P-t-e-a-a-n- y-r- t-ḷ-y-t-ā-e- ------------------------------ Pātregaḷannu yāru toḷeyuttāre?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kannada (1-100) MP3 kannada (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!