Lauseita

fi Talon siivous   »   es Limpieza Doméstica

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [dieciocho]

Limpieza Doméstica

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi espanja Toista Lisää
Tänään on lauantai. Ho- e- s-----. Hoy es sábado.
Tänään meillä on aikaa. Ho- t------ t-----. Hoy tenemos tiempo.
Tänään me siivoamme asunnon. Ho- l-------- e- a----------. Hoy limpiamos el apartamento.
Minä pesen kylpyhuoneen. Yo l----- e- b---. Yo limpio el baño.
Minun mieheni pesee auton. Mi e----- l--- e- c---- / c---- (a-.). Mi esposo lava el coche / carro (am.).
Lapset pesevät polkupyörät. Lo- n---- l------ l-- b---------. Los niños limpian las bicicletas.
Mummi kastelee kukat. La a----- r---- l-- f-----. La abuela riega las flores.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Lo- n---- o------ e- c----- d- l-- n----. Los niños ordenan el cuarto de los niños.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Mi e----- o----- s- e---------. Mi esposo ordena su escritorio.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Yo p---- l- r--- e- l- l-------. Yo pongo la ropa en la lavadora.
Minä ripustan pyykit. Yo t----- l- r---. Yo tiendo la ropa.
Minä silitän pyykit. Yo p------ l- r---. Yo plancho la ropa.
Ikkunat ovat likaiset. La- v------- e---- s-----. Las ventanas están sucias.
Lattia on likainen. El s---- / p--- (a-.) e--- s----. El suelo / piso (am.) está sucio.
Astiat ovat likaisia. La v------ e--- s----. La vajilla está sucia.
Kuka pesee ikkunat? ¿Q---- l----- l-- v-------? ¿Quién limpia las ventanas?
Kuka imuroi? ¿Q---- p--- l- a---------? ¿Quién pasa la aspiradora?
Kuka tiskaa astiat? ¿Q---- l--- l- v------? ¿Quién lava la vajilla?

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!