Lauseita

fi Talon siivous   »   be Прыбіранне ў доме

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [васемнаццаць]

18 [vasemnatstsats’]

Прыбіранне ў доме

[Prybіranne u dome]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Tänään on lauantai. Сё-ня-субот-. С---- с------ С-н-я с-б-т-. ------------- Сёння субота. 0
Se-n-a --bot-. S----- s------ S-n-y- s-b-t-. -------------- Sennya subota.
Tänään meillä on aikaa. С--ня - н-с-ёс---во-ьны ча-. С---- ў н-- ё--- в----- ч--- С-н-я ў н-с ё-ц- в-л-н- ч-с- ---------------------------- Сёння ў нас ёсць вольны час. 0
S-n--a---na----sts- v---ny-c-as. S----- u n-- y----- v----- c---- S-n-y- u n-s y-s-s- v-l-n- c-a-. -------------------------------- Sennya u nas yosts’ vol’ny chas.
Tänään me siivoamme asunnon. С-ння--- -р--і-ае--- ---т-ры. С---- м- п-------- у к------- С-н-я м- п-ы-і-а-м у к-а-э-ы- ----------------------------- Сёння мы прыбіраем у кватэры. 0
S------my--rybіr----u --ate-y. S----- m- p-------- u k------- S-n-y- m- p-y-і-a-m u k-a-e-y- ------------------------------ Sennya my prybіraem u kvatery.
Minä pesen kylpyhuoneen. Я-п-ыбі-а--я ў -а-ны- --к--. Я п--------- ў в----- п----- Я п-ы-і-а-с- ў в-н-ы- п-к-і- ---------------------------- Я прыбіраюся ў ванным пакоі. 0
Y- pr--і-a-us---u -annym p--oі. Y- p----------- u v----- p----- Y- p-y-і-a-u-y- u v-n-y- p-k-і- ------------------------------- Ya prybіrayusya u vannym pakoі.
Minun mieheni pesee auton. Мо--м-ж--ы- -ашы-у. М-- м-- м-- м------ М-й м-ж м-е м-ш-н-. ------------------- Мой муж мые машыну. 0
Mo--mu-----e -a-h---. M-- m--- m-- m------- M-y m-z- m-e m-s-y-u- --------------------- Moy muzh mye mashynu.
Lapset pesevät polkupyörät. Дз-----ыюць ве--с-п-ды. Д---- м---- в---------- Д-е-і м-ю-ь в-л-с-п-д-. ----------------------- Дзеці мыюць веласiпеды. 0
Dze--- -yyuts’-velasi-e--. D----- m------ v---------- D-e-s- m-y-t-’ v-l-s-p-d-. -------------------------- Dzetsі myyuts’ velasipedy.
Mummi kastelee kukat. Ба---- пал--а--к---к-. Б----- п------ к------ Б-б-л- п-л-в-е к-е-к-. ---------------------- Бабуля палівае кветкі. 0
B--u-ya-pa-іvae kv----. B------ p------ k------ B-b-l-a p-l-v-e k-e-k-. ----------------------- Babulya palіvae kvetkі.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Д--ці ---б-раю--а-- дзі--ч-м п--о-. Д---- п---------- ў д------- п----- Д-е-і п-ы-і-а-ц-а ў д-і-я-ы- п-к-і- ----------------------------------- Дзеці прыбіраюцца ў дзіцячым пакоі. 0
D-ets- -ryb-rayut--sa - dzі---ac-ym p-koі. D----- p------------- u d---------- p----- D-e-s- p-y-і-a-u-s-s- u d-і-s-a-h-m p-k-і- ------------------------------------------ Dzetsі prybіrayutstsa u dzіtsyachym pakoі.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Мо--му- пр-бі----ца ---пі-ь---ым --ал-. М-- м-- п---------- н- п-------- с----- М-й м-ж п-ы-і-а-ц-а н- п-с-м-в-м с-а-е- --------------------------------------- Мой муж прыбіраецца на пісьмовым стале. 0
Mo---u-h p-yb-r----tsa--- ---’m---- s--le. M-- m--- p------------ n- p-------- s----- M-y m-z- p-y-і-a-t-t-a n- p-s-m-v-m s-a-e- ------------------------------------------ Moy muzh prybіraetstsa na pіs’movym stale.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Я клад- --лі-ну-- -----н-- --шы-у. Я к---- б------ ў п------- м------ Я к-а-у б-л-з-у ў п-а-ь-у- м-ш-н-. ---------------------------------- Я кладу бялізну ў пральную машыну. 0
Y- k-a-u-b-al-znu - pr-l’-uy- m----nu. Y- k---- b------- u p-------- m------- Y- k-a-u b-a-і-n- u p-a-’-u-u m-s-y-u- -------------------------------------- Ya kladu byalіznu u pral’nuyu mashynu.
Minä ripustan pyykit. Я -а-ве-ва--бял---у. Я р-------- б------- Я р-з-е-в-ю б-л-з-у- -------------------- Я развешваю бялізну. 0
Y- -a-v--hv-yu b-a-і--u. Y- r---------- b-------- Y- r-z-e-h-a-u b-a-і-n-. ------------------------ Ya razveshvayu byalіznu.
Minä silitän pyykit. Я -----ю --ліз-у. Я п----- б------- Я п-а-у- б-л-з-у- ----------------- Я прасую бялізну. 0
Y--p-a-u-u b-a--znu. Y- p------ b-------- Y- p-a-u-u b-a-і-n-. -------------------- Ya prasuyu byalіznu.
Ikkunat ovat likaiset. В-к----ру-ныя. В---- б------- В-к-ы б-у-н-я- -------------- Вокны брудныя. 0
Vo-n- bru-ny--. V---- b-------- V-k-y b-u-n-y-. --------------- Vokny brudnyya.
Lattia on likainen. Падло-- бр--ная. П------ б------- П-д-о-а б-у-н-я- ---------------- Падлога брудная. 0
Pad------ru-n-y-. P------ b-------- P-d-o-a b-u-n-y-. ----------------- Padloga brudnaya.
Astiat ovat likaisia. П-су- б--дн-. П---- б------ П-с-д б-у-н-. ------------- Посуд брудны. 0
P-sud-br---y. P---- b------ P-s-d b-u-n-. ------------- Posud brudny.
Kuka pesee ikkunat? Х-о--амы--в---ы? Х-- п---- в----- Х-о п-м-е в-к-ы- ---------------- Хто памые вокны? 0
Kh----a-ye------? K--- p---- v----- K-t- p-m-e v-k-y- ----------------- Khto pamye vokny?
Kuka imuroi? Х-о--у--е-п-ла-о--ць? Х-- б---- п---------- Х-о б-д-е п-л-с-с-ц-? --------------------- Хто будзе пыласосіць? 0
K--- -ud-- -y-aso--ts-? K--- b---- p----------- K-t- b-d-e p-l-s-s-t-’- ----------------------- Khto budze pylasosіts’?
Kuka tiskaa astiat? Хт- -а-ые --с-д? Х-- п---- п----- Х-о п-м-е п-с-д- ---------------- Хто памые посуд? 0
Kh-- pa-y----s-d? K--- p---- p----- K-t- p-m-e p-s-d- ----------------- Khto pamye posud?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!