Lauseita

fi Talon siivous   »   sv Städning

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [arton]

Städning

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Tänään on lauantai. Id-g--r --t--örd--. I___ ä_ d__ l______ I-a- ä- d-t l-r-a-. ------------------- Idag är det lördag. 0
Tänään meillä on aikaa. Ida----r----t--. I___ h__ v_ t___ I-a- h-r v- t-d- ---------------- Idag har vi tid. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Id----t-d-r v---------t-n. I___ s_____ v_ l__________ I-a- s-ä-a- v- l-g-n-e-e-. -------------------------- Idag städar vi lägenheten. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. J-g st-d-r -a-r--me-. J__ s_____ b_________ J-g s-ä-a- b-d-u-m-t- --------------------- Jag städar badrummet. 0
Minun mieheni pesee auton. M-n-ma--tvä-t-- b-len. M__ m__ t______ b_____ M-n m-n t-ä-t-r b-l-n- ---------------------- Min man tvättar bilen. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Barn-n ---------yk--rna. B_____ t______ c________ B-r-e- t-ä-t-r c-k-a-n-. ------------------------ Barnen tvättar cyklarna. 0
Mummi kastelee kukat. Far--r-/---rm-r -a--------omm-rn-. F_____ / m_____ v______ b_________ F-r-o- / m-r-o- v-t-n-r b-o-m-r-a- ---------------------------------- Farmor / mormor vattnar blommorna. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Ba-ne- -tädar b-r-kammare-. B_____ s_____ b____________ B-r-e- s-ä-a- b-r-k-m-a-e-. --------------------------- Barnen städar barnkammaren. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Min m---s----r sitt-s----b---. M__ m__ s_____ s___ s_________ M-n m-n s-ä-a- s-t- s-r-v-o-d- ------------------------------ Min man städar sitt skrivbord. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Ja- lä------v-tt-- - --ä-t-a-ki-e-. J__ l_____ t______ i t_____________ J-g l-g-e- t-ä-t-n i t-ä-t-a-k-n-n- ----------------------------------- Jag lägger tvätten i tvättmaskinen. 0
Minä ripustan pyykit. Ja--hänge----p t-ätt-n. J__ h_____ u__ t_______ J-g h-n-e- u-p t-ä-t-n- ----------------------- Jag hänger upp tvätten. 0
Minä silitän pyykit. Ja- s-ryke-----tte-. J__ s______ t_______ J-g s-r-k-r t-ä-t-n- -------------------- Jag stryker tvätten. 0
Ikkunat ovat likaiset. Fö-st------ sm--siga. F_______ ä_ s________ F-n-t-e- ä- s-u-s-g-. --------------------- Fönstren är smutsiga. 0
Lattia on likainen. G--ve- är -----i--. G_____ ä_ s________ G-l-e- ä- s-u-s-g-. ------------------- Golvet är smutsigt. 0
Astiat ovat likaisia. P-r-l--e--är-s-u---g-. P________ ä_ s________ P-r-l-n-t ä- s-u-s-g-. ---------------------- Porslinet är smutsigt. 0
Kuka pesee ikkunat? V---p----- --n-t---? V__ p_____ f________ V-m p-t-a- f-n-t-e-? -------------------- Vem putsar fönstren? 0
Kuka imuroi? Vem--a--su-e-? V__ d_________ V-m d-m-s-g-r- -------------- Vem dammsuger? 0
Kuka tiskaa astiat? V-- d-s-ar? V__ d______ V-m d-s-a-? ----------- Vem diskar? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!