Lauseita

fi Talon siivous   »   sv Städning

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [arton]

Städning

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Tänään on lauantai. Id-- ä- d-- l-----. Idag är det lördag. 0
Tänään meillä on aikaa. Id-- h-- v- t--. Idag har vi tid. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Id-- s----- v- l---------. Idag städar vi lägenheten. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ja- s----- b--------. Jag städar badrummet. 0
Minun mieheni pesee auton. Mi- m-- t------ b----. Min man tvättar bilen. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Ba---- t------ c-------. Barnen tvättar cyklarna. 0
Mummi kastelee kukat. Fa---- / m----- v------ b--------. Farmor / mormor vattnar blommorna. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Ba---- s----- b-----------. Barnen städar barnkammaren. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Mi- m-- s----- s--- s--------. Min man städar sitt skrivbord. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Ja- l----- t------ i t------------. Jag lägger tvätten i tvättmaskinen. 0
Minä ripustan pyykit. Ja- h----- u-- t------. Jag hänger upp tvätten. 0
Minä silitän pyykit. Ja- s------ t------. Jag stryker tvätten. 0
Ikkunat ovat likaiset. Fö------ ä- s-------. Fönstren är smutsiga. 0
Lattia on likainen. Go---- ä- s-------. Golvet är smutsigt. 0
Astiat ovat likaisia. Po------- ä- s-------. Porslinet är smutsigt. 0
Kuka pesee ikkunat? Ve- p----- f-------? Vem putsar fönstren? 0
Kuka imuroi? Ve- d--------? Vem dammsuger? 0
Kuka tiskaa astiat? Ve- d-----? Vem diskar? 0

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!