Lauseita

fi Talon siivous   »   ro Curăţenia în casă

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [optsprezece]

Curăţenia în casă

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Tänään on lauantai. A--ăzi-este sâ-bătă. Astăzi este sâmbătă. A-t-z- e-t- s-m-ă-ă- -------------------- Astăzi este sâmbătă. 0
Tänään meillä on aikaa. A-t--i -v-- timp. Astăzi avem timp. A-t-z- a-e- t-m-. ----------------- Astăzi avem timp. 0
Tänään me siivoamme asunnon. As-ăzi c-----m lo------. Astăzi curăţăm locuinţa. A-t-z- c-r-ţ-m l-c-i-ţ-. ------------------------ Astăzi curăţăm locuinţa. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. E- cu-ăţ--a--. Eu curăţ baia. E- c-r-ţ b-i-. -------------- Eu curăţ baia. 0
Minun mieheni pesee auton. So-u---eu--p-lă ma-i-a. Soţul meu spală maşina. S-ţ-l m-u s-a-ă m-ş-n-. ----------------------- Soţul meu spală maşina. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Cop-ii cură-ă --cic--tel-. Copiii curăţă bicicletele. C-p-i- c-r-ţ- b-c-c-e-e-e- -------------------------- Copiii curăţă bicicletele. 0
Mummi kastelee kukat. B-n-ca -d- -l-----. Bunica udă florile. B-n-c- u-ă f-o-i-e- ------------------- Bunica udă florile. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. C-pii- -trân- î- -am--a-c---ilo-. Copiii strâng în camera copiilor. C-p-i- s-r-n- î- c-m-r- c-p-i-o-. --------------------------------- Copiii strâng în camera copiilor. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. S--ul--e--î-i ---ânge--e-b-r--. Soţul meu îşi strânge pe birou. S-ţ-l m-u î-i s-r-n-e p- b-r-u- ------------------------------- Soţul meu îşi strânge pe birou. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Eu---- -----e -n ---i-a -- -pă-at. Eu bag rufele în maşina de spălat. E- b-g r-f-l- î- m-ş-n- d- s-ă-a-. ---------------------------------- Eu bag rufele în maşina de spălat. 0
Minä ripustan pyykit. E--î----- --fe-e. Eu întind rufele. E- î-t-n- r-f-l-. ----------------- Eu întind rufele. 0
Minä silitän pyykit. E----lc-r-f-le. Eu calc rufele. E- c-l- r-f-l-. --------------- Eu calc rufele. 0
Ikkunat ovat likaiset. F-r--t--l---u-t m-r--re. Ferestrele sunt murdare. F-r-s-r-l- s-n- m-r-a-e- ------------------------ Ferestrele sunt murdare. 0
Lattia on likainen. Podeau- est- m-r-a-ă. Podeaua este murdară. P-d-a-a e-t- m-r-a-ă- --------------------- Podeaua este murdară. 0
Astiat ovat likaisia. V--e----unt---rdare. Vasele sunt murdare. V-s-l- s-n- m-r-a-e- -------------------- Vasele sunt murdare. 0
Kuka pesee ikkunat? C-n- curăţ----r-s----e? Cine curăţă ferestrele? C-n- c-r-ţ- f-r-s-r-l-? ----------------------- Cine curăţă ferestrele? 0
Kuka imuroi? C-----sp-r- praf-l? Cine aspiră praful? C-n- a-p-r- p-a-u-? ------------------- Cine aspiră praful? 0
Kuka tiskaa astiat? Ci-e ---lă -a--le? Cine spală vasele? C-n- s-a-ă v-s-l-? ------------------ Cine spală vasele? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!