Lauseita

fi Small Talk 1   »   eo Konversacieto 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dudek]

Konversacieto 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Kom-o-tig--v--! K--------- v--- K-m-o-t-g- v-n- --------------- Komfortigu vin! 0
Olkaa kuin kotonanne. Se--u---- -e---! S---- v-- h----- S-n-u v-n h-j-e- ---------------- Sentu vin hejme! 0
Mitä te haluaisitte juoda? K--n ----at-s-t-in-i? K--- v- ŝ---- t------ K-o- v- ŝ-t-s t-i-k-? --------------------- Kion vi ŝatus trinki? 0
Pidättekö musiikista? Ĉ--v- ŝat------i---? Ĉ- v- ŝ---- m------- Ĉ- v- ŝ-t-s m-z-k-n- -------------------- Ĉu vi ŝatas muzikon? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Mi-ŝ-----klas-kan -u-ik-n. M- ŝ---- k------- m------- M- ŝ-t-s k-a-i-a- m-z-k-n- -------------------------- Mi ŝatas klasikan muzikon. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. J-n m-aj--um-i---j. J-- m--- l--------- J-n m-a- l-m-i-k-j- ------------------- Jen miaj lumdiskoj. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Ĉ---i--u-a---uz---n-tr-m-nton? Ĉ- v- l---- m----------------- Ĉ- v- l-d-s m-z-k-n-t-u-e-t-n- ------------------------------ Ĉu vi ludas muzikinstrumenton? 0
Tässä on minun kitarani. Jen -i-------o. J-- m-- g------ J-n m-a g-t-r-. --------------- Jen mia gitaro. 0
Laulatteko te mielellänne? Ĉ- ------as --n--? Ĉ- v- ŝ---- k----- Ĉ- v- ŝ-t-s k-n-i- ------------------ Ĉu vi ŝatas kanti? 0
Onko teillä lapsia? Ĉu----hav---g----oj-? Ĉ- v- h---- g-------- Ĉ- v- h-v-s g-f-l-j-? --------------------- Ĉu vi havas gefilojn? 0
Onko teillä koira? Ĉ-----h--a- ---don? Ĉ- v- h---- h------ Ĉ- v- h-v-s h-n-o-? ------------------- Ĉu vi havas hundon? 0
Onko teillä kissa? Ĉu -i----a--k--o-? Ĉ- v- h---- k----- Ĉ- v- h-v-s k-t-n- ------------------ Ĉu vi havas katon? 0
Tässä ovat kirjani. J---miaj-l-----. J-- m--- l------ J-n m-a- l-b-o-. ---------------- Jen miaj libroj. 0
Luen juuri tätä kirjaa. M---sta- ----nt---i-t--n --bron. M- e---- l------ ĉ------ l------ M- e-t-s l-g-n-a ĉ---i-n l-b-o-. -------------------------------- Mi estas leganta ĉi-tiun libron. 0
Mitä te luette mielellänne? Kio- vi -a-as le--? K--- v- ŝ---- l---- K-o- v- ŝ-t-s l-g-? ------------------- Kion vi ŝatas legi? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ĉ- vi --tas---- a- ----ert--o? Ĉ- v- ŝ---- i-- a- k---------- Ĉ- v- ŝ-t-s i-i a- k-n-e-t-j-? ------------------------------ Ĉu vi ŝatas iri al koncertejo? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ĉu-vi----a- i-- al ----r--o? Ĉ- v- ŝ---- i-- a- t-------- Ĉ- v- ŝ-t-s i-i a- t-a-r-j-? ---------------------------- Ĉu vi ŝatas iri al teatrejo? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ĉu--- --t-s-i-- a----e-e--? Ĉ- v- ŝ---- i-- a- o------- Ĉ- v- ŝ-t-s i-i a- o-e-e-o- --------------------------- Ĉu vi ŝatas iri al operejo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!