Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   eo Neado 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [sesdek kvin]

Neado 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Ĉu--a-ri--- -u--e------? Ĉ- l- r---- m----------- Ĉ- l- r-n-o m-l-e-o-t-s- ------------------------ Ĉu la ringo multekostas? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. N-,--i--ost-s-n-r cen---ŭ-oj-. N-- ĝ- k----- n-- c--- e------ N-, ĝ- k-s-a- n-r c-n- e-r-j-. ------------------------------ Ne, ĝi kostas nur cent eŭrojn. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Sed----h-va- --r--vindek. S-- m- h---- n-- k------- S-d m- h-v-s n-r k-i-d-k- ------------------------- Sed mi havas nur kvindek. 0
Oletko jo valmis? Ĉ- -- ja---re--s? Ĉ- v- j-- p------ Ĉ- v- j-m p-e-a-? ----------------- Ĉu vi jam pretas? 0
Ei, en vielä. N-,---k-r-ŭ--e. N-- a------ n-- N-, a-k-r-ŭ n-. --------------- Ne, ankoraŭ ne. 0
Mutta olen kohta valmis. Se- mi--a-d-ŭ -retos. S-- m- b----- p------ S-d m- b-l-a- p-e-o-. --------------------- Sed mi baldaŭ pretos. 0
Haluaisitko vielä keittoa? Ĉ- -----t-s ----da-sup-? Ĉ- v- ŝ---- p-- d- s---- Ĉ- v- ŝ-t-s p-i d- s-p-? ------------------------ Ĉu vi ŝatus pli da supo? 0
Ei, en halua enää. N-,-mi -e --l-s pli. N-- m- n- v---- p--- N-, m- n- v-l-s p-i- -------------------- Ne, mi ne volas pli. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. S-- pl-----l--iaĵon. S-- p---- g--------- S-d p-i-n g-a-i-ĵ-n- -------------------- Sed plian glaciaĵon. 0
Oletko asunut kauan täällä? Ĉ- d--longe v- lo--s--i-ti-? Ĉ- d- l---- v- l---- ĉ------ Ĉ- d- l-n-e v- l-ĝ-s ĉ---i-? ---------------------------- Ĉu de longe vi loĝas ĉi-tie? 0
En, vasta kuukauden. Ne--de --r-unu mon-t-. N-- d- n-- u-- m------ N-, d- n-r u-u m-n-t-. ---------------------- Ne, de nur unu monato. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. S-- mi ja- --n------t-j--h--o--. S-- m- j-- k---- m------ h------ S-d m- j-m k-n-s m-l-a-n h-m-j-. -------------------------------- Sed mi jam konas multajn homojn. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Ĉu--i-v---r-s-h-j--- mor-a-? Ĉ- v- v------ h----- m------ Ĉ- v- v-t-r-s h-j-e- m-r-a-? ---------------------------- Ĉu vi veturos hejmen morgaŭ? 0
En, vasta viikonloppuna. Ne- --- ĉi-tiu--se-a-nf-n--. N-- n-- ĉ------ s----------- N-, n-r ĉ---i-n s-m-j-f-n-n- ---------------------------- Ne, nur ĉi-tiun semajnfinon. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. S-d-mi --m---ven--------ĉo-. S-- m- j-- r------ d-------- S-d m- j-m r-v-n-s d-m-n-o-. ---------------------------- Sed mi jam revenos dimanĉon. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? Ĉu---- f-l--- ---a------kr-sk-? Ĉ- v-- f----- e---- p---------- Ĉ- v-a f-l-n- e-t-s p-e-k-e-k-? ------------------------------- Ĉu via filino estas plenkreska? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Ne, ŝ---st-- -u--de-sep----. N-- ŝ- e---- n-- d---------- N-, ŝ- e-t-s n-r d-k-e-j-r-. ---------------------------- Ne, ŝi estas nur deksepjara. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. S-- ŝi --m-h-v---k-r---k--. S-- ŝ- j-- h---- k--------- S-d ŝ- j-m h-v-s k-r-m-k-n- --------------------------- Sed ŝi jam havas koramikon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!