Lauseita

fi Kysyä tietä   »   eo Demandi pri la vojo

40 [neljäkymmentä]

Kysyä tietä

Kysyä tietä

40 [kvardek]

Demandi pri la vojo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Anteeksi! P-rd--- --n! P------ m--- P-r-o-u m-n- ------------ Pardonu min! 0
Voisitteko auttaa minua? Ĉ- -- p-vas h---i ---? Ĉ- v- p---- h---- m--- Ĉ- v- p-v-s h-l-i m-n- ---------------------- Ĉu vi povas helpi min? 0
Missä on hyvä ravintola? Kie e-ta-----a re-t-r--i- a-ude? K-- e---- b--- r--------- a----- K-e e-t-s b-n- r-s-o-a-i- a-u-e- -------------------------------- Kie estas bona restoracio apude? 0
Menkää vasemmalle kulman jälkeen. Ĉe-n---e ir--m--de---r-n. Ĉ------- i-- m----------- Ĉ-a-g-l- i-u m-l-e-s-r-n- ------------------------- Ĉeangule iru maldekstren. 0
Menkää sitten vähän matkaa suoraan. Post- ---e -ru---k---a---ŭ-n. P---- i--- i-- r---- a------- P-s-e i-m- i-u r-k-e a-t-ŭ-n- ----------------------------- Poste iome iru rekte antaŭen. 0
Sen jälkeen menkää sata metriä oikealle. P--te-i-u ---t --t---n-dek-tre-. P---- i-- c--- m------ d-------- P-s-e i-u c-n- m-t-o-n d-k-t-e-. -------------------------------- Poste iru cent metrojn dekstren. 0
Voitte ottaa myös bussin. Vi-p-------ka- --e-i--- bus--. V- p---- a---- p---- l- b----- V- p-v-s a-k-ŭ p-e-i l- b-s-n- ------------------------------ Vi povas ankaŭ preni la buson. 0
Voitte ottaa myös raitiovaunun. V- po--s---kaŭ ----- la t--mon. V- p---- a---- p---- l- t------ V- p-v-s a-k-ŭ p-e-i l- t-a-o-. ------------------------------- Vi povas ankaŭ preni la tramon. 0
Voitte myös ajaa minun perässäni. Vi-pov-s--nkaŭ----p----e-vi-min ---e. V- p---- a---- s----- s---- m-- a---- V- p-v-s a-k-ŭ s-m-l- s-k-i m-n a-t-. ------------------------------------- Vi povas ankaŭ simple sekvi min aŭte. 0
Miten pääsen jalkapallostadionille? Kie- mi --i-g- ---fut---s--di-no-? K--- m- a----- l- f--------------- K-e- m- a-i-g- l- f-t-a-s-a-i-n-n- ---------------------------------- Kiel mi atingu la futbalstadionon? 0
Ylittäkää silta! T--n-iru ---p-n--n! T------- l- p------ T-a-s-r- l- p-n-o-! ------------------- Transiru la ponton! 0
Ajakaa tunnelin läpi! Trav---ru la--u-e-on! T-------- l- t------- T-a-e-u-u l- t-n-l-n- --------------------- Traveturu la tunelon! 0
Ajakaa kolmansille liikennevaloille. V--uru --- ---t--a--r-------o. V----- ĝ-- l- t--- t---------- V-t-r- ĝ-s l- t-i- t-a-i-l-m-. ------------------------------ Veturu ĝis la tria trafiklumo. 0
Kääntykää sitten ensimmäinen katu oikealle. Po--e-tur-- de-s-ren-en l--un-a--s-r--o-. P---- t---- d------- e- l- u---- s------- P-s-e t-r-u d-k-t-e- e- l- u-u-n s-r-t-n- ----------------------------------------- Poste turnu dekstren en la unuan straton. 0
Ajakaa sitten seuraavan risteyksen yli. P-----ve---u -e--- a-t---n t-a l---e---nt---oj-r-c---. P---- v----- r---- a------ t-- l- s------- v---------- P-s-e v-t-r- r-k-e a-t-ŭ-n t-a l- s-k-a-t- v-j-r-c-ĝ-. ------------------------------------------------------ Poste veturu rekte antaŭen tra la sekvanta vojkruciĝo. 0
Anteeksi, miten pääsen lentokentälle? P-----u mi-- k-el ---at--g- -- flugh-v-n--? P------ m--- k--- m- a----- l- f----------- P-r-o-u m-n- k-e- m- a-i-g- l- f-u-h-v-n-n- ------------------------------------------- Pardonu min, kiel mi atingu la flughavenon? 0
Ottakaa mieluiten metro. P-ej--o-e --t-s- s--vi-prena- -a----roo-. P--- b--- e----- s- v- p----- l- m------- P-e- b-n- e-t-s- s- v- p-e-a- l- m-t-o-n- ----------------------------------------- Plej bone estas, se vi prenas la metroon. 0
Ajakaa vain päätepysäkille. S--pl- ve-u----i- ----as-a hal--jo. S----- v----- ĝ-- l- l---- h------- S-m-l- v-t-r- ĝ-s l- l-s-a h-l-e-o- ----------------------------------- Simple veturu ĝis la lasta haltejo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eläinten kieli

Kun haluamme ilmaista itseämme, käytämme siihen puhetta. Eläimilläkin on oma kieli. Ja ne käyttävät sitä juuri samalla lailla kuin me ihmiset. Toisin sanoen ne puhuvat toisilleen vaihtaakseen tietoja. Periaatteessa jokaisella eläinlajilla on erityinen kieli. Jopa termiitit viestivät keskenään. Vaaratilanteessa ne painautuvat maata vasten. Tällä lailla ne varoittavat toisiaan. Muut eläinlajit viheltävät lähestyessään vihollisia. Mehiläiset puhuvat toisilleen tanssin välityksellä. Tällä lailla ne näyttävät toisille mehiläisille, missä on jotain syötävää. Valaat tuottavat ääniä, jotka kuuluvat 5 000 kilometrin päähän. Ne viestivät keskenään erityisten laulujen välityksellä. Norsut lähettävät myös toisilleen monenlaisia äänisignaaleja. Ihmiset eivät kuitenkaan voi kuulla niitä. Useimmat eläinten kielet ovat hyvin monimutkaisia. Ne koostuvat erilaisten merkkien yhdistelmästä. Käytössä on ääneen perustuvia, kemiallisia ja näkyviä signaaleja. Sen lisäksi eläimet käyttävät monenlaisia eleitä. Nyt ihmiset ovat oppineet lemmikkien kieltä. He tietävät, milloin koirat ovat onnellisia. Ja he tajuavat, milloin kissat haluavat olla yksin. Kuitenkin koirat ja kissat puhuvat hyvin erilaisia kieliä. Monet signaalit ovat jopa täysin vastakohtaisia. Luultiin pitkään, että nämä kaksi eläintä eivät yksinkertaisesti pitäneet toisistaan. Mutta ne vain käsittävät toisensa väärin. Se johtaa ongelmiin koirien ja kissojen välillä. Joten jopa eläimet tappelevat väärinkäsitysten takia…