Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   eo Lerni fremdajn lingvojn

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dudek tri]

Lerni fremdajn lingvojn

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Kie -i--e--i- -a -is--nan? K-- v- l----- l- h-------- K-e v- l-r-i- l- h-s-a-a-? -------------------------- Kie vi lernis la hispanan? 0
Osaatteko myös portugalia? Ĉu-v- -a-olas---k-- l- port--a--n? Ĉ- v- p------ a---- l- p---------- Ĉ- v- p-r-l-s a-k-ŭ l- p-r-u-a-a-? ---------------------------------- Ĉu vi parolas ankaŭ la portugalan? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-s, --j-mi-i----ar-las anka- -- -ta-an. J--- k-- m- i-- p------ a---- l- i------ J-s- k-j m- i-m p-r-l-s a-k-ŭ l- i-a-a-. ---------------------------------------- Jes, kaj mi iom parolas ankaŭ la italan. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Vi-tre bo-e pa--l--- la- mi. V- t-- b--- p------- l-- m-- V- t-e b-n- p-r-l-s- l-ŭ m-. ---------------------------- Vi tre bone parolas, laŭ mi. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. L- -ingvo- --t-s-su---e simil--. L- l------ e---- s----- s------- L- l-n-v-j e-t-s s-f-ĉ- s-m-l-j- -------------------------------- La lingvoj estas sufiĉe similaj. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. M- pov----l-- -on--k-m-re--. M- p---- i--- b--- k-------- M- p-v-s i-i- b-n- k-m-r-n-. ---------------------------- Mi povas ilin bone kompreni. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Sed --r-l--k-j-s---b- -a---c---s. S-- p----- k-- s----- m---------- S-d p-r-l- k-j s-r-b- m-l-a-i-a-. --------------------------------- Sed paroli kaj skribi malfacilas. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Mi-a-kor-- --ra- mu-t--n -r--ojn. M- a------ f---- m------ e------- M- a-k-r-ŭ f-r-s m-l-a-n e-a-o-n- --------------------------------- Mi ankoraŭ faras multajn erarojn. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Bo---l- --n ĉ-am k-re-ti. B------ m-- ĉ--- k------- B-n-o-u m-n ĉ-a- k-r-k-i- ------------------------- Bonvolu min ĉiam korekti. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Via-pr-n-nca---e--a- --e--on-. V-- p--------- e---- t-- b---- V-a p-o-o-c-d- e-t-s t-e b-n-. ------------------------------ Via prononcado estas tre bona. 0
Teillä on pieni aksentti. V--h-v-----l----an -kĉent--. V- h---- m-------- a-------- V- h-v-s m-l-o-t-n a-ĉ-n-o-. ---------------------------- Vi havas malfortan akĉenton. 0
Tunnistaa mistä tulette. Oni -eko-as-via---e---on. O-- r------ v--- d------- O-i r-k-n-s v-a- d-v-n-n- ------------------------- Oni rekonas vian devenon. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K-- est-- via-g-p--ra--i--v-? K-- e---- v-- g------ l------ K-u e-t-s v-a g-p-t-a l-n-v-? ----------------------------- Kiu estas via gepatra lingvo? 0
Käyttekö kielikurssia? Ĉ- -- sekv-- li-g-okur---? Ĉ- v- s----- l------------ Ĉ- v- s-k-a- l-n-v-k-r-o-? -------------------------- Ĉu vi sekvas lingvokurson? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ki-- l--n--on -- uzas? K--- l------- v- u---- K-u- l-r-i-o- v- u-a-? ---------------------- Kiun lernilon vi uzas? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Mi---n-ne--lu-scia---i-- no-o-. M- n-- n- p-- s---- ĝ--- n----- M- n-n n- p-u s-i-s ĝ-a- n-m-n- ------------------------------- Mi nun ne plu scias ĝian nomon. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. L--titolo-n--r-ven-- -l-m-- -e-o--. L- t----- n- r------ a- m-- m------ L- t-t-l- n- r-v-n-s a- m-a m-m-r-. ----------------------------------- La titolo ne revenas al mia memoro. 0
Olen unohtanut sen. Mi ĝ-n --r---i-. M- ĝ-- f-------- M- ĝ-n f-r-e-i-. ---------------- Mi ĝin forgesis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!