Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   eo Fruktoj kaj nutraĵoj

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [dek kvin]

Fruktoj kaj nutraĵoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Minulla on mansikka. Mi ---a- --ag-n. M- h---- f------ M- h-v-s f-a-o-. ---------------- Mi havas fragon. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Mi -a--- k---n-kaj m-lonon. M- h---- k---- k-- m------- M- h-v-s k-v-n k-j m-l-n-n- --------------------------- Mi havas kivon kaj melonon. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. M--h--a- --an--- k-j-gr---r-k--n. M- h---- o------ k-- g----------- M- h-v-s o-a-ĝ-n k-j g-a-f-u-t-n- --------------------------------- Mi havas oranĝon kaj grapfrukton. 0
Minulla on omena ja mango. Mi havas pom-n-k-j m-----. M- h---- p---- k-- m------ M- h-v-s p-m-n k-j m-n-o-. -------------------------- Mi havas pomon kaj mangon. 0
Minulla on banaani ja ananas. Mi-h-v---ba---o- ----a-a-ason. M- h---- b------ k-- a-------- M- h-v-s b-n-n-n k-j a-a-a-o-. ------------------------------ Mi havas bananon kaj ananason. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. M- -a-as f-u-ta- -al--o-. M- f---- f------ s------- M- f-r-s f-u-t-n s-l-t-n- ------------------------- Mi faras fruktan salaton. 0
Minä syön paahtoleipää. Mi-man--s--ost-a-o-. M- m----- r--------- M- m-n-a- r-s-p-n-n- -------------------- Mi manĝas rostpanon. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Mi--a-ĝas ro-----on--un --t-ro. M- m----- r-------- k-- b------ M- m-n-a- r-s-p-n-n k-n b-t-r-. ------------------------------- Mi manĝas rostpanon kun butero. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Mi --nĝa- -ostp-n----un--u-er--kaj -o--itaĵ-. M- m----- r-------- k-- b----- k-- k--------- M- m-n-a- r-s-p-n-n k-n b-t-r- k-j k-n-i-a-o- --------------------------------------------- Mi manĝas rostpanon kun butero kaj konfitaĵo. 0
Minä syön kerrosvoileivän. Mi-ma-ĝa- --n--i--n. M- m----- s--------- M- m-n-a- s-n-v-ĉ-n- -------------------- Mi manĝas sandviĉon. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. M--man--- s-ndviĉ---k-n--ar-ar-n-. M- m----- s-------- k-- m--------- M- m-n-a- s-n-v-ĉ-n k-n m-r-a-i-o- ---------------------------------- Mi manĝas sandviĉon kun margarino. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. M---a-ĝ--------i--n---n ma--a---- -a------to-. M- m----- s-------- k-- m-------- k-- t------- M- m-n-a- s-n-v-ĉ-n k-n m-r-a-i-o k-j t-m-t-j- ---------------------------------------------- Mi manĝas sandviĉon kun margarino kaj tomatoj. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. Ni-be-on-s panon--aj--iz-n. N- b------ p---- k-- r----- N- b-z-n-s p-n-n k-j r-z-n- --------------------------- Ni bezonas panon kaj rizon. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. N--bez-----f-ŝon -aj b-f------n. N- b------ f---- k-- b---------- N- b-z-n-s f-ŝ-n k-j b-f-t-k-j-. -------------------------------- Ni bezonas fiŝon kaj bifstekojn. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. Ni -ez--a- -i-on-k-j --a-e-o--. N- b------ p---- k-- s--------- N- b-z-n-s p-c-n k-j s-a-e-o-n- ------------------------------- Ni bezonas picon kaj spagetojn. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? K-o- ----n -i---z----? K--- a---- n- b------- K-o- a-i-n n- b-z-n-s- ---------------------- Kion alian ni bezonas? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Ni-b------ -ar----n-k---t-ma--j- por-la s-po. N- b------ k------- k-- t------- p-- l- s---- N- b-z-n-s k-r-t-j- k-j t-m-t-j- p-r l- s-p-. --------------------------------------------- Ni bezonas karotojn kaj tomatojn por la supo. 0
Missä on supermarketti? Kie -sta-----e-------? K-- e---- s----------- K-e e-t-s s-p-r-a-a-o- ---------------------- Kie estas superbazaro? 0

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!