Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   eo Demandoj – Is-tempo 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [okdek ses]

Demandoj – Is-tempo 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? Kiu- --a-a-o--vi-----avi-? K--- k------- v- s-------- K-u- k-a-a-o- v- s-r-a-i-? -------------------------- Kiun kravaton vi surhavis? 0
Minkä auton sinä olet ostanut? K--n--ŭ-----i ------? K--- a---- v- a------ K-u- a-t-n v- a-e-i-? --------------------- Kiun aŭton vi aĉetis? 0
Minkä lehden sinä olet tilannut? Ki---g-z--o- v---b---s? K--- g------ v- a------ K-u- g-z-t-n v- a-o-i-? ----------------------- Kiun gazeton vi abonis? 0
Kenet te olette nähneet? K-u--v- -----? K--- v- v----- K-u- v- v-d-s- -------------- Kiun vi vidis? 0
Kenet te olette tavanneet? Ki-n--- -e---n---? K--- v- r--------- K-u- v- r-n-o-t-s- ------------------ Kiun vi renkontis? 0
Kenet te olette tunnistaneet? Ki------r-ko-is? K--- v- r------- K-u- v- r-k-n-s- ---------------- Kiun vi rekonis? 0
Milloin te olette nousseet ylös? Kia- ----l--tiĝ--? K--- v- e--------- K-a- v- e-l-t-ĝ-s- ------------------ Kiam vi ellitiĝis? 0
Milloin te olette aloittaneet? K-am -- -ome-ci-? K--- v- k-------- K-a- v- k-m-n-i-? ----------------- Kiam vi komencis? 0
Milloin te olette lopettaneet? K--- -- -inis? K--- v- f----- K-a- v- f-n-s- -------------- Kiam vi finis? 0
Miksi te olette heränneet? K--l-vi --kiĝ-s? K--- v- v------- K-a- v- v-k-ĝ-s- ---------------- Kial vi vekiĝis? 0
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? K--- -- -ĝi----s-rui-t-? K--- v- i--- i---------- K-a- v- i-i- i-s-r-i-t-? ------------------------ Kial vi iĝis instruisto? 0
Miksi te otitte taksin? Kial v- -r--i---ak----? K--- v- p----- t------- K-a- v- p-e-i- t-k-i-n- ----------------------- Kial vi prenis taksion? 0
Mistä te olette tulleet? De --- ---v---s? D- k-- v- v----- D- k-e v- v-n-s- ---------------- De kie vi venis? 0
Minne te olette menneet? K-------i---? K--- v- i---- K-e- v- i-i-? ------------- Kien vi iris? 0
Missä te olette olleet? Kie ----s--s? K-- v- e----- K-e v- e-t-s- ------------- Kie vi estis? 0
Ketä sinä olet auttanut? Al---- vi -elpi-? A- k-- v- h------ A- k-u v- h-l-i-? ----------------- Al kiu vi helpis? 0
Kenelle sinä olet kirjoittanut? Al -i--vi----ib-s? A- k-- v- s------- A- k-u v- s-r-b-s- ------------------ Al kiu vi skribis? 0
Kenelle sinä olet vastannut? A- k-- vi r----ndis? A- k-- v- r--------- A- k-u v- r-s-o-d-s- -------------------- Al kiu vi respondis? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…