Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   eo Publikaj transportoj

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [tridek ses]

Publikaj transportoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Ki- e---- l- b---------? Kie estas la bushaltejo? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Ki- b--- v------ a- l- u---------? Kiu buso veturas al la urbocentro? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? Ki-- l----- m- p----? Kiun linion mi prenu? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Ĉu m- d---- ŝ----? Ĉu mi devas ŝanĝi? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Ki- m- d---- ŝ----? Kie mi devas ŝanĝi? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Ki-- k----- b-----? Kiom kostas bileto? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Ki-- d- h------- e---- ĝ-- l- u--------- ? Kiom da haltejoj estas ĝis la urbocentro ? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Vi d---- e------- ĉ-----. Vi devas elbusiĝi ĉi-tie. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Vi d---- e------- m--------. Vi devas elbusiĝi malantaŭe. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. La s------- m----- a------ p--- k--- m------. La sekvanta metroo alvenos post kvin minutoj. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. La s------- t---- a------ p--- d-- m------. La sekvanta tramo alvenos post dek minutoj. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. La s------- b--- a------ p--- d-- k--- m------. La sekvanta buso alvenos post dek kvin minutoj. 0
Milloin viimeinen metro menee? Ki-- l- l---- m----- f---------? Kiam la lasta metroo forveturas? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? Ki-- l- l---- t---- f---------? Kiam la lasta tramo forveturas? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Ki-- l- l---- b--- f---------? Kiam la lasta buso forveturas? 0
Onko teillä matkalippua? Ĉu v- h---- b------? Ĉu vi havas bileton? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Bi-----? – N-- m- h---- n-----. Bileton? – Ne, mi havas neniun. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Do v- d---- p--- m-------. Do vi devas pagi monpunon. 0

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?