Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   cs smět něco

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [sedmdesát tři]

smět něco

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Sm-- u- ř---- a---? Smíš už řídit auto? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Sm-- u- p-- a------? Smíš už pít alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Sm-- u- s-- / s--- c------- d- z--------? Smíš už sám / sama cestovat do zahraničí? 0
saada sm-t smět 0
Saammeko polttaa täällä? Sm--- t--- k-----? Smíme tady kouřit? 0
Saako täällä polttaa? Sm- s- t- k-----? Smí se tu kouřit? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Lz- p----- k------- k-----? Lze platit kreditní kartou? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Lz- p----- š----? Lze platit šekem? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Lz- p----- h-----? Lze platit hotově? 0
Saanko soittaa? Mo-- s- z------------? Mohu si zatelefonovat? 0
Saanko kysyä jotakin? Mo-- s- n- n--- z-----? Mohu se na něco zeptat? 0
Saanko sanoa jotakin? Mo-- n--- ř---? Mohu něco říci? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. On n---- s--- v p----. On nesmí spát v parku. 0
Hän ei saa nukkua autossa. On n---- s--- v a---. On nesmí spát v autě. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. On n---- s--- n- n------. On nesmí spát na nádraží. 0
Saammeko istuutua? Mů---- s- p------? Můžeme se posadit? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Mů---- d----- j------ l-----? Můžeme dostat jídelní lístek? 0
Saammeko maksaa erikseen? Mů---- z------- z-----? Můžeme zaplatit zvlášť? 0

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!