Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   nn to be allowed to

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [syttitre]

to be allowed to

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Har -u-l-- til - køyre bi--en-o? H-- d- l-- t-- å k---- b-- e---- H-r d- l-v t-l å k-y-e b-l e-n-? -------------------------------- Har du lov til å køyre bil enno? 0
Saatko jo juoda alkoholia? H----u-lov-t-- å---i-k- ---oho- -n--? H-- d- l-- t-- å d----- a------ e---- H-r d- l-v t-l å d-i-k- a-k-h-l e-n-? ------------------------------------- Har du lov til å drikke alkohol enno? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Ha--du --v -i- - re-s--å---ne-t----tl--de-? H-- d- l-- t-- å r---- å----- t-- u-------- H-r d- l-v t-l å r-i-e å-e-n- t-l u-l-n-e-? ------------------------------------------- Har du lov til å reise åleine til utlandet? 0
saada f- -ov-til f- l-- t-- f- l-v t-l ---------- få lov til 0
Saammeko polttaa täällä? K-n--i----k-e -e-? K-- v- r----- h--- K-n v- r-y-j- h-r- ------------------ Kan vi røykje her? 0
Saako täällä polttaa? Er d-t l-v å r--kj---er? E- d-- l-- å r----- h--- E- d-t l-v å r-y-j- h-r- ------------------------ Er det lov å røykje her? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? K-- eg------e-m-d -re-itt---t? K-- e- b----- m-- k----------- K-n e- b-t-l- m-d k-e-i-t-o-t- ------------------------------ Kan eg betale med kredittkort? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Ka- eg-be-al---e---j-k-? K-- e- b----- m-- s----- K-n e- b-t-l- m-d s-e-k- ------------------------ Kan eg betale med sjekk? 0
Saako maksaa vain käteisellä? K-n e------- b-ta-----n-an-? K-- e- b---- b----- k------- K-n e- b-r-e b-t-l- k-n-a-t- ---------------------------- Kan eg berre betale kontant? 0
Saanko soittaa? K----- få --n--e ti- n--o-? K-- e- f- r----- t-- n----- K-n e- f- r-n-j- t-l n-k-n- --------------------------- Kan eg få ringje til nokon? 0
Saanko kysyä jotakin? Kan e- få sp--j------ok-? K-- e- f- s----- o- n---- K-n e- f- s-ø-j- o- n-k-? ------------------------- Kan eg få spørje om noko? 0
Saanko sanoa jotakin? K---eg-få -eie nok-? K-- e- f- s--- n---- K-n e- f- s-i- n-k-? -------------------- Kan eg få seie noko? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Ha--har-ik--e-l-v ti--å--ov--- p-rk--. H-- h-- i---- l-- t-- å s--- i p------ H-n h-r i-k-e l-v t-l å s-v- i p-r-e-. -------------------------------------- Han har ikkje lov til å sove i parken. 0
Hän ei saa nukkua autossa. Han -a--i-k-- lo------å------- --le-. H-- h-- i---- l-- t-- å s--- i b----- H-n h-r i-k-e l-v t-l å s-v- i b-l-n- ------------------------------------- Han har ikkje lov til å sove i bilen. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. H-n ha- --kj- lov---l å-so-e-p---o-st-s----n. H-- h-- i---- l-- t-- å s--- p- t------------ H-n h-r i-k-e l-v t-l å s-v- p- t-g-t-s-o-e-. --------------------------------------------- Han har ikkje lov til å sove på togstasjonen. 0
Saammeko istuutua? Kan -- ----e --s? K-- v- s---- o--- K-n v- s-t-e o-s- ----------------- Kan vi setje oss? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Ka- -i-få men--n? K-- v- f- m------ K-n v- f- m-n-e-? ----------------- Kan vi få menyen? 0
Saammeko maksaa erikseen? Kan -- ---a---kvar-for --s? K-- v- b----- k--- f-- o--- K-n v- b-t-l- k-a- f-r o-s- --------------------------- Kan vi betale kvar for oss? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!