Lauseita

fi Small Talk 1   »   es Pequeñas Conversaciones 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [veinte]

Pequeñas Conversaciones 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi espanja Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! ¡P-n---- -ó-od-! ¡------- c------ ¡-ó-g-s- c-m-d-! ---------------- ¡Póngase cómodo!
Olkaa kuin kotonanne. ¡S-ént-se--om---- -asa! ¡-------- c--- e- c---- ¡-i-n-a-e c-m- e- c-s-! ----------------------- ¡Siéntase como en casa!
Mitä te haluaisitte juoda? ¿Q---------ta-í- t-mar? ¿--- l- g------- t----- ¿-u- l- g-s-a-í- t-m-r- ----------------------- ¿Qué le gustaría tomar?
Pidättekö musiikista? ¿-e g--t--la m--ic-? ¿-- g---- l- m------ ¿-e g-s-a l- m-s-c-? -------------------- ¿Le gusta la música?
Minä pidän klassisesta musiikista. Me--u-t--l-----i-a-clásica. M- g---- l- m----- c------- M- g-s-a l- m-s-c- c-á-i-a- --------------------------- Me gusta la música clásica.
Tässä ovat minun CD-levyni. Aq---es-án -i- -D-. A--- e---- m-- C--- A-u- e-t-n m-s C-s- ------------------- Aquí están mis CDs.
Soitatteko te jotain soitinta? ¿--c- ---t-d)--lgún-----r-m-n-o-m-si---? ¿---- (------ a---- i---------- m------- ¿-o-a (-s-e-) a-g-n i-s-r-m-n-o m-s-c-l- ---------------------------------------- ¿Toca (usted) algún instrumento musical?
Tässä on minun kitarani. A-u- es-á mi -uita--a. A--- e--- m- g-------- A-u- e-t- m- g-i-a-r-. ---------------------- Aquí está mi guitarra.
Laulatteko te mielellänne? ¿-- gus-- -ant-r? ¿-- g---- c------ ¿-e g-s-a c-n-a-? ----------------- ¿Le gusta cantar?
Onko teillä lapsia? ¿T-en- (-----)--i-os? ¿----- (------ n----- ¿-i-n- (-s-e-) n-ñ-s- --------------------- ¿Tiene (usted) niños?
Onko teillä koira? ¿Ti-ne-(-----) -----r-o? ¿----- (------ u- p----- ¿-i-n- (-s-e-) u- p-r-o- ------------------------ ¿Tiene (usted) un perro?
Onko teillä kissa? ¿---ne -us-e-) u----to? ¿----- (------ u- g---- ¿-i-n- (-s-e-) u- g-t-? ----------------------- ¿Tiene (usted) un gato?
Tässä ovat kirjani. Aquí----á------l---o-. A--- e---- m-- l------ A-u- e-t-n m-s l-b-o-. ---------------------- Aquí están mis libros.
Luen juuri tätä kirjaa. En-este ---en-o--s-oy --yen-- -s-----br-. E- e--- m------ e---- l------ e--- l----- E- e-t- m-m-n-o e-t-y l-y-n-o e-t- l-b-o- ----------------------------------------- En este momento estoy leyendo este libro.
Mitä te luette mielellänne? ¿--- le gu--a -eer? ¿--- l- g---- l---- ¿-u- l- g-s-a l-e-? ------------------- ¿Qué le gusta leer?
Menettekö te mielellänne konserttiin? ¿-e -ust- -r - -on--er-os? ¿-- g---- i- a c---------- ¿-e g-s-a i- a c-n-i-r-o-? -------------------------- ¿Le gusta ir a conciertos?
Menettekö te mielellänne teatteriin? ¿L--g--t--ir a---ea---? ¿-- g---- i- a- t------ ¿-e g-s-a i- a- t-a-r-? ----------------------- ¿Le gusta ir al teatro?
Menettekö te mielellänne oopperaan? ¿L---us-- -r-- -- ópe-a? ¿-- g---- i- a l- ó----- ¿-e g-s-a i- a l- ó-e-a- ------------------------ ¿Le gusta ir a la ópera?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!