Lauseita

fi Small Talk 3   »   he ‫שיחת חולין 3‬

22 [kaksikymmentäkaksi]

Small Talk 3

Small Talk 3

‫22 [עשרים ושתיים]‬

22 [essrim ushtaim]

‫שיחת חולין 3‬

[ssixat xulin 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi heprea Toista Lisää
Poltatteko te? ‫-ת /-- מע-ן - ת-‬ ‫-- / ה מ--- / ת-- ‫-ת / ה מ-ש- / ת-‬ ------------------ ‫את / ה מעשן / ת?‬ 0
a-a-/at-me'---e-/me'-sh--e-? a------ m------------------- a-a-/-t m-'-s-e-/-e-a-h-n-t- ---------------------------- atah/at me'ashen/me'ashenet?
Ennen kyllä. ‫ב-ב----שנת--‬ ‫---- ע------- ‫-ע-ר ע-ש-ת-.- -------------- ‫בעבר עישנתי.‬ 0
b'a-ar-i-h--t-. b----- i------- b-a-a- i-h-n-i- --------------- b'avar ishanti.
Mutta nyt minä en enää polta. ‫א-ל עכ-יו --י--בר-לא -ע-- - --‬ ‫--- ע---- א-- כ-- ל- מ--- / ת-- ‫-ב- ע-ש-ו א-י כ-ר ל- מ-ש- / ת-‬ -------------------------------- ‫אבל עכשיו אני כבר לא מעשן / ת.‬ 0
ava- ak-sh-y---n- -va---o-m--ash---me'-s--n--. a--- a------- a-- k--- l- m------------------- a-a- a-h-h-y- a-i k-a- l- m-'-s-e-/-e-a-h-n-t- ---------------------------------------------- aval akhshayw ani kvar lo me'ashen/me'ashenet.
Häiritseekö teitä jos poltan? ‫יפרי- לך--ם-אע-ן-‬ ‫----- ל- א- א----- ‫-פ-י- ל- א- א-ש-?- ------------------- ‫יפריע לך אם אעשן?‬ 0
y--r-'a-l-kh---ak- -m a'a-he-? y------ l--------- i- a------- y-f-i-a l-k-a-l-k- i- a-a-h-n- ------------------------------ yafri'a lekha/lakh im a'ashen?
Ei, ehdottomasti ei. ‫--,---- --.‬ ‫--- כ-- ל--- ‫-א- כ-ל ל-.- ------------- ‫לא, כלל לא.‬ 0
l------l--o. l-- k--- l-- l-, k-a- l-. ------------ lo, klal lo.
Se ei haittaa minua. ‫זה-לא --רי- --.‬ ‫-- ל- י---- ל--- ‫-ה ל- י-ר-ע ל-.- ----------------- ‫זה לא יפריע לי.‬ 0
zeh -o yafr-'a-li. z-- l- y------ l-- z-h l- y-f-i-a l-. ------------------ zeh lo yafri'a li.
Juotteko jotain? ‫-רצה - ----ת-- משה--‬ ‫---- / י ל---- מ----- ‫-ר-ה / י ל-ת-ת מ-ה-?- ---------------------- ‫תרצה / י לשתות משהו?‬ 0
ti---eh/-ir-si--i--tot -ashe-u? t------------- l------ m------- t-r-s-h-t-r-s- l-s-t-t m-s-e-u- ------------------------------- tirtseh/tirtsi lishtot mashehu?
Konjakkia? ‫---י- ---יא-?‬ ‫----- ק------- ‫-ו-י- ק-נ-א-?- --------------- ‫כוסית קוניאק?‬ 0
kosi---o--a-q? k---- q------- k-s-t q-n-a-q- -------------- kosit qonya'q?
Ei, mieluummin olutta. ‫לא- -נ- --דיף - פה---ר-.‬ ‫--- א-- מ---- / פ- ב----- ‫-א- א-י מ-ד-ף / פ- ב-ר-.- -------------------------- ‫לא, אני מעדיף / פה בירה.‬ 0
lo,--ni-m-'a-i--ma'-dif-h -----. l-- a-- m---------------- b----- l-, a-i m-'-d-f-m-'-d-f-h b-r-h- -------------------------------- lo, ani ma'adif/ma'adifah birah.
Matkustatteko paljon? ‫א--/-ה --ס- /----ר-ה-‬ ‫-- / ה נ--- / ת ה----- ‫-ת / ה נ-ס- / ת ה-ב-?- ----------------------- ‫את / ה נוסע / ת הרבה?‬ 0
ata-/a--no--'------- --r-b-h? a------ n----------- h------- a-a-/-t n-s-'-/-o-a- h-r-b-h- ----------------------------- atah/at nose'a/nosat harubeh?
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja. ‫כן, לר----לה -סי------קים.‬ ‫--- ל--- א-- נ----- ע------ ‫-ן- ל-ו- א-ה נ-י-ו- ע-ק-ם-‬ ---------------------------- ‫כן, לרוב אלה נסיעות עסקים.‬ 0
k-n- --ro- e--h ---i'ot -saqi-. k--- l---- e--- n------ a------ k-n- l-r-v e-e- n-s-'-t a-a-i-. ------------------------------- ken, larov eleh nesi'ot asaqim.
Mutta nyt olemme täällä lomalla. ‫אבל כ-ת -נ--- נ--------- -חו-ש--‬ ‫--- כ-- א---- נ----- כ-- ב------- ‫-ב- כ-ת א-ח-ו נ-צ-י- כ-ן ב-ו-ש-.- ---------------------------------- ‫אבל כעת אנחנו נמצאים כאן בחופשה.‬ 0
a--- ka'e------nu-nimtse--m k----b--ufshah. a--- k---- a----- n-------- k--- b--------- a-a- k-'-t a-a-n- n-m-s-'-m k-'- b-x-f-h-h- ------------------------------------------- aval ka'et anaxnu nimtse'im ka'n b'xufshah.
Mikä kuumuus! ‫-יז- --ם-‬ ‫---- ח---- ‫-י-ה ח-ם-‬ ----------- ‫איזה חום!‬ 0
e-ze-----! e---- x--- e-z-h x-m- ---------- eyzeh xom!
Kyllä, tänään on oikein kuuma. ‫--, --ו--באמת-חם-‬ ‫--- ה--- ב--- ח--- ‫-ן- ה-ו- ב-מ- ח-.- ------------------- ‫כן, היום באמת חם.‬ 0
ken,----o- -'em-t ---. k--- h---- b----- x--- k-n- h-y-m b-e-e- x-m- ---------------------- ken, hayom b'emet xam.
Mennään parvekkeelle. ‫נצא-למרפ--.‬ ‫--- ל------- ‫-צ- ל-ר-ס-.- ------------- ‫נצא למרפסת.‬ 0
net-e la--rp-s--. n---- l---------- n-t-e l-m-r-e-e-. ----------------- netse lamirpeset.
Huomenna täällä on bileet. ‫-ח- ת--יה-כאן-מ-י-ה-‬ ‫--- ת---- כ-- מ------ ‫-ח- ת-י-ה כ-ן מ-י-ה-‬ ---------------------- ‫מחר תהייה כאן מסיבה.‬ 0
m--ar-t-h-e--k-'n me--bah. m---- t----- k--- m------- m-x-r t-h-e- k-'- m-s-b-h- -------------------------- maxar tihieh ka'n mesibah.
Tuletteko tekin? ‫-רצ--/ י-להצט-ף?‬ ‫---- / י ל------- ‫-ר-ה / י ל-צ-ר-?- ------------------ ‫תרצה / י להצטרף?‬ 0
tirt--h/--------'hi-st--ef? t------------- l----------- t-r-s-h-t-r-s- l-h-t-t-r-f- --------------------------- tirtseh/tirtsi l'hitstaref?
Kyllä, meidät on myös kutsuttu. ‫כן-----א-חנ- מ-ז-----‬ ‫--- ג- א---- מ-------- ‫-ן- ג- א-ח-ו מ-ז-נ-ם-‬ ----------------------- ‫כן, גם אנחנו מוזמנים.‬ 0
ken---am --axnu --z-a-im. k--- g-- a----- m-------- k-n- g-m a-a-n- m-z-a-i-. ------------------------- ken, gam anaxnu muzmanim.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kieli ja kirjoitus

Jokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista!