Lauseita

fi Small Talk 3   »   hy Small Talk 3

22 [kaksikymmentäkaksi]

Small Talk 3

Small Talk 3

22 [քսաներկու]

22 [k’sanerku]

Small Talk 3

[p’vok’rik khosakts’ut’yun 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Poltatteko te? Դուք-ծ-ու՞--ե-: Դ--- ծ----- ե-- Դ-ւ- ծ-ո-՞- ե-: --------------- Դուք ծխու՞մ եք: 0
D-k’--skhu՞m--e-’ D--- t------ y--- D-k- t-k-u-m y-k- ----------------- Duk’ tskhu՞m yek’
Ennen kyllä. Ա-ա-`----: Ա---- ա--- Ա-ա-` ա-ո- ---------- Առաջ` այո: 0
A----- a-o A----- a-- A-r-j- a-o ---------- Arraj` ayo
Mutta nyt minä en enää polta. Բա-- -ի-- ---ա---ս չ---ծ-ո--: Բ--- հ--- ե- ա---- չ-- ծ----- Բ-յ- հ-մ- ե- ա-լ-ս չ-մ ծ-ո-մ- ----------------------------- Բայց հիմա ես այլևս չեմ ծխում: 0
Ba---- -i-a y-- -yl--- -----m tsk--m B----- h--- y-- a----- c----- t----- B-y-s- h-m- y-s a-l-v- c-’-e- t-k-u- ------------------------------------ Bayts’ hima yes aylevs ch’yem tskhum
Häiritseekö teitä jos poltan? Դո-- դ-- կլին-՞ք, ե-- ե- ծ-ե-: Դ--- դ-- կ------- ե-- ե- ծ---- Դ-ւ- դ-մ կ-ի-ե-ք- ե-ե ե- ծ-ե-: ------------------------------ Դուք դեմ կլինե՞ք, եթե ես ծխեմ: 0
D-k’------l--e՞k-,-y-t’y- y-- --k--m D--- d-- k-------- y----- y-- t----- D-k- d-m k-i-e-k-, y-t-y- y-s t-k-e- ------------------------------------ Duk’ dem kline՞k’, yet’ye yes tskhem
Ei, ehdottomasti ei. Ո----ացա--ա--պ-ս-ոչ: Ո-- բ----------- ո-- Ո-, բ-ց-ր-ա-ա-ե- ո-: -------------------- Ոչ, բացարձակապես ոչ: 0
Vo---- ------r------e--vo-h’ V----- b-------------- v---- V-c-’- b-t-’-r-z-k-p-s v-c-’ ---------------------------- Voch’, bats’ardzakapes voch’
Se ei haittaa minua. Դա --- չի խ------ւմ: Դ- ի-- չ- խ--------- Դ- ի-ձ չ- խ-ն-ա-ո-մ- -------------------- Դա ինձ չի խանգարում: 0
Da-ind- -h-- -ha-garum D- i--- c--- k-------- D- i-d- c-’- k-a-g-r-m ---------------------- Da indz ch’i khangarum
Juotteko jotain? Կխ--ի՞- --չ-ո- բան: Կ------ ի-- ո- բ--- Կ-մ-ի-ք ի-չ ո- բ-ն- ------------------- Կխմեի՞ք ինչ որ բան: 0
K--me-՞---in-h- vor--an K-------- i---- v-- b-- K-h-e-՞-’ i-c-’ v-r b-n ----------------------- Kkhmei՞k’ inch’ vor ban
Konjakkia? Կ-ն-ա-կ: Կ------- Կ-ն-ա-կ- -------- Կոնյա՞կ: 0
K-----k K------ K-n-a-k ------- Konya՞k
Ei, mieluummin olutta. Ո-- բա-- գար---ւ-- -իրո-: Ո-- բ--- գ-------- ս----- Ո-, բ-յ- գ-ր-ջ-ւ-` ս-ր-վ- ------------------------- Ոչ, բայց գարեջուր` սիրով: 0
V-ch’,--ay-s’ ga--j--` ----v V----- b----- g------- s---- V-c-’- b-y-s- g-r-j-r- s-r-v ---------------------------- Voch’, bayts’ garejur` sirov
Matkustatteko paljon? Դո-ք հաճա՞խ-ե--ճա-----ում: Դ--- հ----- ե- ճ---------- Դ-ւ- հ-ճ-՞- ե- ճ-մ-ո-դ-ւ-: -------------------------- Դուք հաճա՞խ եք ճամփորդում: 0
D-----ac---k- ye-’-c----’vo--um D--- h------- y--- c----------- D-k- h-c-a-k- y-k- c-a-p-v-r-u- ------------------------------- Duk’ hacha՞kh yek’ champ’vordum
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja. Այ-,----ց-դ-ան--հի-նակա--ւմ-աշխատա-ք-յ-- բն--յ-ի-ե-: Ա--- բ--- դ---- հ---------- ա----------- բ------ ե-- Ա-ո- բ-յ- դ-ա-ք հ-մ-ա-ա-ո-մ ա-խ-տ-ն-ա-ի- բ-ո-յ-ի ե-: ---------------------------------------------------- Այո, բայց դրանք հիմնականում աշխատանքային բնույթի են: 0
A-o, --y-----ran-’--i------u---sh-h-ta-k-ay-- bn-y--- yen A--- b----- d----- h--------- a-------------- b------ y-- A-o- b-y-s- d-a-k- h-m-a-a-u- a-h-h-t-n-’-y-n b-u-t-i y-n --------------------------------------------------------- Ayo, bayts’ drank’ himnakanum ashkhatank’ayin bnuyt’i yen
Mutta nyt olemme täällä lomalla. Բա-- --մա մեր-ա-ձա---ր-ն --ք--նց--ց--ւ-: Բ--- հ--- մ-- ա--------- ե-- ա---------- Բ-յ- հ-մ- մ-ր ա-ձ-կ-ւ-դ- ե-ք ա-ց-ա-ն-ւ-: ---------------------------------------- Բայց հիմա մեր արձակուրդն ենք անցկացնում: 0
B----’ hi-a m---a---a--r-- y--k---n--------num B----- h--- m-- a--------- y---- a------------ B-y-s- h-m- m-r a-d-a-u-d- y-n-’ a-t-’-a-s-n-m ---------------------------------------------- Bayts’ hima mer ardzakurdn yenk’ ants’kats’num
Mikä kuumuus! Ի-չ -----է: Ի-- շ--- է- Ի-չ շ-´- է- ----------- Ինչ շո´գ է: 0
I--h--s---g e I---- s---- e I-c-’ s-o-g e ------------- Inch’ sho´g e
Kyllä, tänään on oikein kuuma. Այո,-ա-ս-ր -սկ--ե--շ-գ է: Ա--- ա---- ի------ շ-- է- Ա-ո- ա-ս-ր ի-կ-պ-ս շ-գ է- ------------------------- Այո, այսօր իսկապես շոգ է: 0
Ayo- ----- -s-ap-- sh---e A--- a---- i------ s--- e A-o- a-s-r i-k-p-s s-o- e ------------------------- Ayo, aysor iskapes shog e
Mennään parvekkeelle. Գնան--պ-տ---մբ: Գ---- պ-------- Գ-ա-ք պ-տ-գ-մ-: --------------- Գնանք պատշգամբ: 0
G--nk- -a---ga-b G----- p-------- G-a-k- p-t-h-a-b ---------------- Gnank’ patshgamb
Huomenna täällä on bileet. Ա-ս--- վա-ը խն-ո-յք-է: Ա----- վ--- խ------ է- Ա-ս-ե- վ-ղ- խ-ջ-ւ-ք է- ---------------------- Այստեղ վաղը խնջույք է: 0
Ay-te----a-hy -h-j---- e A------ v---- k------- e A-s-e-h v-g-y k-n-u-k- e ------------------------ Aystegh vaghy khnjuyk’ e
Tuletteko tekin? Դո----- -գ--ք: Դ--- է- կ----- Դ-ւ- է- կ-ա-ք- -------------- Դուք էլ կգա՞ք: 0
D--- -l -g-՞k’ D--- e- k----- D-k- e- k-a-k- -------------- Duk’ el kga՞k’
Kyllä, meidät on myös kutsuttu. Այո- -ե-ք--ու---ես-հրա-իրվ-- ե--: Ա--- մ--- ն------- հ-------- ե--- Ա-ո- մ-ն- ն-ւ-ն-ե- հ-ա-ի-վ-ծ ե-ք- --------------------------------- Այո, մենք նույնպես հրավիրված ենք: 0
A----menk---uy--es h-avi------y--k’ A--- m---- n------ h--------- y---- A-o- m-n-’ n-y-p-s h-a-i-v-t- y-n-’ ----------------------------------- Ayo, menk’ nuynpes hravirvats yenk’

Kieli ja kirjoitus

Jokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista!