Lauseita

fi Small Talk 3   »   kk Small Talk 3

22 [kaksikymmentäkaksi]

Small Talk 3

Small Talk 3

22 [жиырма екі]

22 [jïırma eki]

Small Talk 3

[Qısqa äñgime 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Poltatteko te? Т----і -е-е-із-бе? Т----- ш------ б-- Т-м-к- ш-г-с-з б-? ------------------ Темекі шегесіз бе? 0
Te-e----ege----b-? T----- ş------ b-- T-m-k- ş-g-s-z b-? ------------------ Temeki şegesiz be?
Ennen kyllä. Б--ы---е--енмін. Б---- ш--------- Б-р-н ш-к-е-м-н- ---------------- Бұрын шеккенмін. 0
B-rı- ş-kk-nm--. B---- ş--------- B-r-n ş-k-e-m-n- ---------------- Burın şekkenmin.
Mutta nyt minä en enää polta. Б-р-қ қ-з-- -екп-й---. Б---- қ---- ш--------- Б-р-қ қ-з-р ш-к-е-м-н- ---------------------- Бірақ қазір шекпеймін. 0
B-----q---- şekp----n. B---- q---- ş--------- B-r-q q-z-r ş-k-e-m-n- ---------------------- Biraq qazir şekpeymin.
Häiritseekö teitä jos poltan? Т--екі шекс----қа-сы -ме-------? Т----- ш------ қ---- е------ б-- Т-м-к- ш-к-е-, қ-р-ы е-е-с-з б-? -------------------------------- Темекі шексем, қарсы емессіз бе? 0
Te-e-- ş-k--m--qarsı em---i- --? T----- ş------ q---- e------ b-- T-m-k- ş-k-e-, q-r-ı e-e-s-z b-? -------------------------------- Temeki şeksem, qarsı emessiz be?
Ei, ehdottomasti ei. М---- -а--ы--ме--ін. М---- қ---- е------- М-л-е қ-р-ы е-е-п-н- -------------------- Мүлде қарсы емеспін. 0
Mü--e-qa-sı--m-sp--. M---- q---- e------- M-l-e q-r-ı e-e-p-n- -------------------- Mülde qarsı emespin.
Se ei haittaa minua. М--ан-о- ке--р-і -мес. М---- о- к------ е---- М-ғ-н о- к-д-р-і е-е-. ---------------------- Маған ол кедергі емес. 0
M--a- -- k-der-- em--. M---- o- k------ e---- M-ğ-n o- k-d-r-i e-e-. ---------------------- Mağan ol kedergi emes.
Juotteko jotain? Б----ңе іш--із---? Б------ і----- б-- Б-р-е-е і-е-і- б-? ------------------ Бірдеңе ішесіз бе? 0
B----ñ--işesi- --? B------ i----- b-- B-r-e-e i-e-i- b-? ------------------ Birdeñe işesiz be?
Konjakkia? К-н-як па? К----- п-- К-н-я- п-? ---------- Коньяк па? 0
Ko-yak---? K----- p-- K-n-a- p-? ---------- Konyak pa?
Ei, mieluummin olutta. Жоқ--сыр- дұр-с--ақ. Ж--- с--- д--------- Ж-қ- с-р- д-р-с-р-қ- -------------------- Жоқ, сыра дұрысырақ. 0
Joq- -ır--dur--ıraq. J--- s--- d--------- J-q- s-r- d-r-s-r-q- -------------------- Joq, sıra durısıraq.
Matkustatteko paljon? К-п -а--ат-ай--з --? К-- с----------- б-- К-п с-я-а-т-й-ы- б-? -------------------- Көп саяхаттайсыз ба? 0
K-p s---x-tt-y--- --? K-- s------------ b-- K-p s-y-x-t-a-s-z b-? --------------------- Köp sayaxattaysız ba?
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja. Ия- к---не і-ке------а---ме-. И-- к----- і------- с-------- И-, к-б-н- і-к-р-і- с-п-р-е-. ----------------------------- Ия, көбіне іскерлік сапармен. 0
Ï-----ö-in---ske-l-- -apa-me-. Ï--- k----- i------- s-------- Ï-a- k-b-n- i-k-r-i- s-p-r-e-. ------------------------------ Ïya, köbine iskerlik saparmen.
Mutta nyt olemme täällä lomalla. Біра- б-з---зір-м--д- --м-л-с----з. Б---- б-- қ---- м---- д------------ Б-р-қ б-з қ-з-р м-н-а д-м-л-с-а-ы-. ----------------------------------- Бірақ біз қазір мұнда демалыстамыз. 0
B--aq b-z---zi---u--a--------ta-ız. B---- b-- q---- m---- d------------ B-r-q b-z q-z-r m-n-a d-m-l-s-a-ı-. ----------------------------------- Biraq biz qazir munda demalıstamız.
Mikä kuumuus! К-н----д-й ---ық! К-- қ----- ы----- К-н қ-н-а- ы-т-қ- ----------------- Күн қандай ыстық! 0
K-n -a-da--ıs--q! K-- q----- ı----- K-n q-n-a- ı-t-q- ----------------- Kün qanday ıstıq!
Kyllä, tänään on oikein kuuma. И-- -ү------нын-а--а---тық. И-- б---- ш------ д- ы----- И-, б-г-н ш-н-н-а д- ы-т-қ- --------------------------- Ия, бүгін шынында да ыстық. 0
Ï-a--büg-n şın--da -a ı--ı-. Ï--- b---- ş------ d- ı----- Ï-a- b-g-n ş-n-n-a d- ı-t-q- ---------------------------- Ïya, bügin şınında da ıstıq.
Mennään parvekkeelle. Ба----ға-------қ. Б------- ш------- Б-л-о-ғ- ш-ғ-й-қ- ----------------- Балконға шығайық. 0
B---o--a-ş-ğa-ıq. B------- ş------- B-l-o-ğ- ş-ğ-y-q- ----------------- Balkonğa şığayıq.
Huomenna täällä on bileet. Е-т-ң-о-ы-ж------ау-- -еш----л-д-. Е---- о-- ж---- с---- к--- б------ Е-т-ң о-ы ж-р-е с-у-қ к-ш- б-л-д-. ---------------------------------- Ертең осы жерде сауық кеші болады. 0
Er----o-------- sa-ı- k-ş--b-l--ı. E---- o-- j---- s---- k--- b------ E-t-ñ o-ı j-r-e s-w-q k-ş- b-l-d-. ---------------------------------- Erteñ osı jerde sawıq keşi boladı.
Tuletteko tekin? С-з д---е--сі---е? С-- д- к------ б-- С-з д- к-л-с-з б-? ------------------ Сіз де келесіз бе? 0
Siz-de-kel-s-z---? S-- d- k------ b-- S-z d- k-l-s-z b-? ------------------ Siz de kelesiz be?
Kyllä, meidät on myös kutsuttu. Ия,--із-- де-ш-қ-р--. И-- б---- д- ш------- И-, б-з-і д- ш-қ-р-ы- --------------------- Ия, бізді де шақырды. 0
Ïya, --z-i de--aqır--. Ï--- b---- d- ş------- Ï-a- b-z-i d- ş-q-r-ı- ---------------------- Ïya, bizdi de şaqırdı.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kieli ja kirjoitus

Jokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista!