Lauseita

fi Small Talk 3   »   ka პატარა დიალოგი 3

22 [kaksikymmentäkaksi]

Small Talk 3

Small Talk 3

22 [ოცდაორი]

22 [otsdaori]

პატარა დიალოგი 3

[p'at'ara dialogi 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Poltatteko te? ეწევით? ე------ ე-ე-ი-? ------- ეწევით? 0
et-'--it? e-------- e-s-e-i-? --------- ets'evit?
Ennen kyllä. ა--ე -ეწ-ო-ი. ა--- ვ------- ა-რ- ვ-წ-ო-ი- ------------- ადრე ვეწეოდი. 0
ad-e--e---e-di. a--- v--------- a-r- v-t-'-o-i- --------------- adre vets'eodi.
Mutta nyt minä en enää polta. მაგრ---ა----ა--რ ვ----ი. მ----- ა--- ა--- ვ------ მ-გ-ა- ა-ლ- ა-ა- ვ-წ-ვ-. ------------------------ მაგრამ ახლა აღარ ვეწევი. 0
mag-a--ak-la ag-ar--e---ev-. m----- a---- a---- v-------- m-g-a- a-h-a a-h-r v-t-'-v-. ---------------------------- magram akhla aghar vets'evi.
Häiritseekö teitä jos poltan? გაწუხ-ბთ,-----ვეწ-ვ-? გ-------- რ-- ვ------ გ-წ-ხ-ბ-, რ-მ ვ-წ-ვ-? --------------------- გაწუხებთ, რომ ვეწევი? 0
g-t-'ukheb-,---m -et-'ev-? g----------- r-- v-------- g-t-'-k-e-t- r-m v-t-'-v-? -------------------------- gats'ukhebt, rom vets'evi?
Ei, ehdottomasti ei. სა-რთ-დ -რა. ს------ ა--- ს-ე-თ-დ ა-ა- ------------ საერთოდ არა. 0
s--r-od ar-. s------ a--- s-e-t-d a-a- ------------ saertod ara.
Se ei haittaa minua. არ -----ებს. ა- მ-------- ა- მ-წ-ხ-ბ-. ------------ არ მაწუხებს. 0
a----t-'--h-bs. a- m----------- a- m-t-'-k-e-s- --------------- ar mats'ukhebs.
Juotteko jotain? დალ--თ ---ე-? დ----- რ----- დ-ლ-ვ- რ-მ-ს- ------------- დალევთ რამეს? 0
d-l--t-rames? d----- r----- d-l-v- r-m-s- ------------- dalevt rames?
Konjakkia? კონ-აკს? კ------- კ-ნ-ა-ს- -------- კონიაკს? 0
k'-ni---s? k--------- k-o-i-k-s- ---------- k'oniak's?
Ei, mieluummin olutta. ა-ა, ლუ-ი---რჩ--ნ-ა. ა--- ლ--- მ--------- ა-ა- ლ-დ- მ-რ-ე-ნ-ა- -------------------- არა, ლუდი მირჩევნია. 0
a--- lud---irch----a. a--- l--- m---------- a-a- l-d- m-r-h-v-i-. --------------------- ara, ludi mirchevnia.
Matkustatteko paljon? ბე--ს -ო---ურ-ბთ? ბ---- მ---------- ბ-ვ-ს მ-გ-ა-რ-ბ-? ----------------- ბევრს მოგზაურობთ? 0
bevr--m--za---bt? b---- m---------- b-v-s m-g-a-r-b-? ----------------- bevrs mogzaurobt?
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja. დი-ხ- ხშირად მაქ-ს--ივლ--ებ-ბი. დ---- ხ----- მ---- მ----------- დ-ა-, ხ-ი-ა- მ-ქ-ს მ-ვ-ი-ე-ე-ი- ------------------------------- დიახ, ხშირად მაქვს მივლინებები. 0
di--h- -h-hira- m-----miv-i--bebi. d----- k------- m---- m----------- d-a-h- k-s-i-a- m-k-s m-v-i-e-e-i- ---------------------------------- diakh, khshirad makvs mivlinebebi.
Mutta nyt olemme täällä lomalla. მ----მ ახ-ა-აქ -ვებუ-------აქვ-. მ----- ა--- ა- შ-------- გ------ მ-გ-ა- ა-ლ- ა- შ-ე-უ-ე-ა გ-ა-ვ-. -------------------------------- მაგრამ ახლა აქ შვებულება გვაქვს. 0
mag--m--kh---a- -hv--ul-b--gv-kvs. m----- a---- a- s--------- g------ m-g-a- a-h-a a- s-v-b-l-b- g-a-v-. ---------------------------------- magram akhla ak shvebuleba gvakvs.
Mikä kuumuus! რ--ს----ა! რ- ს------ რ- ს-ც-ე-! ---------- რა სიცხეა! 0
r- -its-h--! r- s-------- r- s-t-k-e-! ------------ ra sitskhea!
Kyllä, tänään on oikein kuuma. დი-ხ- -ღ-- ნა-დვ-ლად --ელ-. დ---- დ--- ნ-------- ც----- დ-ა-, დ-ე- ნ-მ-ვ-ლ-დ ც-ე-ა- --------------------------- დიახ, დღეს ნამდვილად ცხელა. 0
d-akh- dg-e--n--dv--a- t-khel-. d----- d---- n-------- t------- d-a-h- d-h-s n-m-v-l-d t-k-e-a- ------------------------------- diakh, dghes namdvilad tskhela.
Mennään parvekkeelle. გ-ვ-----აი--ნზე? გ------ ა------- გ-ვ-დ-თ ა-ვ-ნ-ე- ---------------- გავიდეთ აივანზე? 0
ga--de------nze? g------ a------- g-v-d-t a-v-n-e- ---------------- gavidet aivanze?
Huomenna täällä on bileet. ხ-ალ--ქ---ი----ქ---ა. ხ--- ა- ზ---- ი------ ხ-ა- ა- ზ-ი-ი ი-ნ-ბ-. --------------------- ხვალ აქ ზეიმი იქნება. 0
kh--l ak -e-----kn-ba. k---- a- z---- i------ k-v-l a- z-i-i i-n-b-. ---------------------- khval ak zeimi ikneba.
Tuletteko tekin? თ-ვ-ნ---ოხვ---? თ----- მ------- თ-ვ-ნ- მ-ხ-ა-თ- --------------- თქვენც მოხვალთ? 0
t-vent- m-k--al-? t------ m-------- t-v-n-s m-k-v-l-? ----------------- tkvents mokhvalt?
Kyllä, meidät on myös kutsuttu. დ---- -ვენ---აგ----იჟ-ს. დ---- ჩ---- დ----------- დ-ა-, ჩ-ე-ც დ-გ-პ-ტ-ჟ-ს- ------------------------ დიახ, ჩვენც დაგვპატიჟეს. 0
diak-- c-vents -agv-'a-'--h-s. d----- c------ d-------------- d-a-h- c-v-n-s d-g-p-a-'-z-e-. ------------------------------ diakh, chvents dagvp'at'izhes.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kieli ja kirjoitus

Jokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista!