Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   uk Минулий час 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [вісімдесят один]

81 [visimdesyat odyn]

Минулий час 1

[Mynulyy̆ chas 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
kirjoittaa П-с-ти П----- П-с-т- ------ Писати 0
P---ty P----- P-s-t- ------ Pysaty
Hän kirjoitti kirjeen. Ві--п-с-- --ста. В-- п---- л----- В-н п-с-в л-с-а- ---------------- Він писав листа. 0
Vin -ys-v l---a. V-- p---- l----- V-n p-s-v l-s-a- ---------------- Vin pysav lysta.
Ja hän kirjoitti kortin. А -о---н-пис--а----ті---. А в--- н------- л-------- А в-н- н-п-с-л- л-с-і-к-. ------------------------- А вона написала листівку. 0
A v--- n---sa-a--ysti-ku. A v--- n------- l-------- A v-n- n-p-s-l- l-s-i-k-. ------------------------- A vona napysala lystivku.
lukea Ч---ти Ч----- Ч-т-т- ------ Читати 0
C-y-aty C------ C-y-a-y ------- Chytaty
Hän luki lehteä. В-н -ит-в ж--на-. В-- ч---- ж------ В-н ч-т-в ж-р-а-. ----------------- Він читав журнал. 0
Vin-ch--av--hu--a-. V-- c----- z------- V-n c-y-a- z-u-n-l- ------------------- Vin chytav zhurnal.
Ja hän luki kirjan. А--о-а--и-ала---иг-. А в--- ч----- к----- А в-н- ч-т-л- к-и-у- -------------------- А вона читала книгу. 0
A------chy-ala-kny-u. A v--- c------ k----- A v-n- c-y-a-a k-y-u- --------------------- A vona chytala knyhu.
ottaa Бр-ти Б---- Б-а-и ----- Брати 0
B-aty B---- B-a-y ----- Braty
Hän otti tupakan. В--------си--р-ту. В-- у--- с-------- В-н у-я- с-г-р-т-. ------------------ Він узяв сигарету. 0
Vi---z--v--y-a----. V-- u---- s-------- V-n u-y-v s-h-r-t-. ------------------- Vin uzyav syharetu.
Hän otti palan suklaata. В--- -з-л- час-ин---о--л--к-. В--- в---- ч------ ш--------- В-н- в-я-а ч-с-и-у ш-к-л-д-и- ----------------------------- Вона взяла частину шоколадки. 0
V-----zyala------yn--sh--o-ad-y. V--- v----- c------- s---------- V-n- v-y-l- c-a-t-n- s-o-o-a-k-. -------------------------------- Vona vzyala chastynu shokoladky.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Він був--е----и-, а -он- б----в---а. В-- б-- н-------- а в--- б--- в----- В-н б-в н-в-р-и-, а в-н- б-л- в-р-а- ------------------------------------ Він був невірний, а вона була вірна. 0
V----u- -e-i--y----- v-n- ---a -i-n-. V-- b-- n--------- a v--- b--- v----- V-n b-v n-v-r-y-̆- a v-n- b-l- v-r-a- ------------------------------------- Vin buv nevirnyy̆, a vona bula virna.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Він --- л---чий- ----н--бул--с-а---н-. В-- б-- л------- а в--- б--- с-------- В-н б-в л-д-ч-й- а в-н- б-л- с-а-а-н-. -------------------------------------- Він був ледачий, а вона була старанна. 0
Vi----- l-d-c---̆, - v--- b--a--t--a-na. V-- b-- l--------- a v--- b--- s-------- V-n b-v l-d-c-y-̆- a v-n- b-l- s-a-a-n-. ---------------------------------------- Vin buv ledachyy̆, a vona bula staranna.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Він--у- бід-и---а вона бу-а-ба----. В-- б-- б------ а в--- б--- б------ В-н б-в б-д-и-, а в-н- б-л- б-г-т-. ----------------------------------- Він був бідний, а вона була багата. 0
Vin-bu--bid---̆- --v-na------baha-a. V-- b-- b------- a v--- b--- b------ V-n b-v b-d-y-̆- a v-n- b-l- b-h-t-. ------------------------------------ Vin buv bidnyy̆, a vona bula bahata.
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ві- н--м-в -----й,--иш- б----. В-- н- м-- г------ л--- б----- В-н н- м-в г-о-е-, л-ш- б-р-и- ------------------------------ Він не мав грошей, лише борги. 0
V---ne---- -ro--ey̆, l-----b----. V-- n- m-- h-------- l---- b----- V-n n- m-v h-o-h-y-, l-s-e b-r-y- --------------------------------- Vin ne mav hroshey̆, lyshe borhy.
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Він н- --в щ----- -иш---е-----. В-- н- м-- щ----- л--- н------- В-н н- м-в щ-с-я- л-ш- н-щ-с-я- ------------------------------- Він не мав щастя, лише нещастя. 0
V-------av-s--ha--ya- ---h- n----h-----. V-- n- m-- s--------- l---- n----------- V-n n- m-v s-c-a-t-a- l-s-e n-s-c-a-t-a- ---------------------------------------- Vin ne mav shchastya, lyshe neshchastya.
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ві- -е м-- -с-і-у--л-ше --в----. В-- н- м-- у------ л--- н------- В-н н- м-в у-п-х-, л-ш- н-в-а-і- -------------------------------- Він не мав успіху, лише невдачі. 0
Vin -e -av u--i---------- n--d--hi. V-- n- m-- u------- l---- n-------- V-n n- m-v u-p-k-u- l-s-e n-v-a-h-. ----------------------------------- Vin ne mav uspikhu, lyshe nevdachi.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. В----- б-в--ад--о--ни-, а-неза-о---е---. В-- н- б-- з----------- а н------------- В-н н- б-в з-д-в-л-н-м- а н-з-д-в-л-н-м- ---------------------------------------- Він не був задоволеним, а незадоволеним. 0
V---n--bu- z-----l-nym,-a --zad---le--m. V-- n- b-- z----------- a n------------- V-n n- b-v z-d-v-l-n-m- a n-z-d-v-l-n-m- ---------------------------------------- Vin ne buv zadovolenym, a nezadovolenym.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. В-н -- б-в щ---ив-м, --нещ-----и-. В-- н- б-- щ-------- а н---------- В-н н- б-в щ-с-и-и-, а н-щ-с-и-и-. ---------------------------------- Він не був щасливим, а нещасливим. 0
Vin n- -uv shc--sl--y-- - n-shc--slyvy-. V-- n- b-- s----------- a n------------- V-n n- b-v s-c-a-l-v-m- a n-s-c-a-l-v-m- ---------------------------------------- Vin ne buv shchaslyvym, a neshchaslyvym.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Він н--був ----м------ неп---мним. В-- н- б-- п-------- а н---------- В-н н- б-в п-и-м-и-, а н-п-и-м-и-. ---------------------------------- Він не був приємним, а неприємним. 0
V-- ne-b-- p-y------, ------y--m---. V-- n- b-- p--------- a n----------- V-n n- b-v p-y-e-n-m- a n-p-y-e-n-m- ------------------------------------ Vin ne buv pryyemnym, a nepryyemnym.

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…