Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   cs Minulý čas 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osmdesát jedna]

Minulý čas 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
kirjoittaa ps-t p--- p-á- ---- psát 0
Hän kirjoitti kirjeen. P--- ---is. P--- d----- P-a- d-p-s- ----------- Psal dopis. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A --- -sa-a ----e-. A o-- p---- p------ A o-a p-a-a p-h-e-. ------------------- A ona psala pohled. 0
lukea čí-t č--- č-s- ---- číst 0
Hän luki lehteä. Če-l ---o---. Č--- č------- Č-t- č-s-p-s- ------------- Četl časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A -n- č-t-- ---hu. A o-- č---- k----- A o-a č-t-a k-i-u- ------------------ A ona četla knihu. 0
ottaa vzít / ---t -i v--- / v--- s- v-í- / v-í- s- -------------- vzít / vzít si 0
Hän otti tupakan. V-al s- -igare-u. V--- s- c-------- V-a- s- c-g-r-t-. ----------------- Vzal si cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. V-a-- s- -ousek-č-kolád-. V---- s- k----- č-------- V-a-a s- k-u-e- č-k-l-d-. ------------------------- Vzala si kousek čokolády. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Byl-n----ný,-al- --a byla--ě-ná. B-- n------- a-- o-- b--- v----- B-l n-v-r-ý- a-e o-a b-l- v-r-á- -------------------------------- Byl nevěrný, ale ona byla věrná. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. B----í----a-e-o-a --la-p-l--. B-- l---- a-- o-- b--- p----- B-l l-n-, a-e o-a b-l- p-l-á- ----------------------------- Byl líný, ale ona byla pilná. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Byl ch-d-- -l- -na-by-a----atá. B-- c----- a-- o-- b--- b------ B-l c-u-ý- a-e o-a b-l- b-h-t-. ------------------------------- Byl chudý, ale ona byla bohatá. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. N--ěl-žá-né----í-e--j-- -luh-. N---- ž---- p------ j-- d----- N-m-l ž-d-é p-n-z-, j-n d-u-y- ------------------------------ Neměl žádné peníze, jen dluhy. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. N-měl-š--s--, -en-s--l-. N---- š------ j-- s----- N-m-l š-ě-t-, j-n s-ů-u- ------------------------ Neměl štěstí, jen smůlu. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Nemě--ž---ý ús---h- --n ---spě--. N---- ž---- ú------ j-- n-------- N-m-l ž-d-ý ú-p-c-, j-n n-ú-p-c-. --------------------------------- Neměl žádný úspěch, jen neúspěch. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ne-y- sp----e--, ný-rž -espo---e--. N---- s--------- n---- n----------- N-b-l s-o-o-e-ý- n-b-ž n-s-o-o-e-ý- ----------------------------------- Nebyl spokojený, nýbrž nespokojený. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Neb-l šťa--n-,---brž-n-šťa---ý. N---- š------- n---- n--------- N-b-l š-a-t-ý- n-b-ž n-š-a-t-ý- ------------------------------- Nebyl šťastný, nýbrž nešťastný. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. N--yl sy-pati-k-,-n-br--n--ympa--ck-. N---- s---------- n---- n------------ N-b-l s-m-a-i-k-, n-b-ž n-s-m-a-i-k-. ------------------------------------- Nebyl sympatický, nýbrž nesympatický. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…