Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   bs Prošlost 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osamdeset i jedan]

Prošlost 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
kirjoittaa p-s--i pisati p-s-t- ------ pisati 0
Hän kirjoitti kirjeen. On--- ----s-- p--m-. On je napisao pismo. O- j- n-p-s-o p-s-o- -------------------- On je napisao pismo. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A -na -e-----sala ra----d-icu. A ona je napisala razglednicu. A o-a j- n-p-s-l- r-z-l-d-i-u- ------------------------------ A ona je napisala razglednicu. 0
lukea čit--i čitati č-t-t- ------ čitati 0
Hän luki lehteä. O--je č--a--i--s--ovan----s-p-s. On je čitao ilustrovani časopis. O- j- č-t-o i-u-t-o-a-i č-s-p-s- -------------------------------- On je čitao ilustrovani časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A -na-j- --tala-knj---. A ona je čitala knjigu. A o-a j- č-t-l- k-j-g-. ----------------------- A ona je čitala knjigu. 0
ottaa uz--i uzeti u-e-i ----- uzeti 0
Hän otti tupakan. O- je --eo-c-g-re--. On je uzeo cigaretu. O- j- u-e- c-g-r-t-. -------------------- On je uzeo cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. On- ---uz--a-----d---k-l-de. Ona je uzela komad čokolade. O-a j- u-e-a k-m-d č-k-l-d-. ---------------------------- Ona je uzela komad čokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. O- je -i- nevj-ran---li j---------a--je--a. On je bio nevjeran, ali je ona bila vjerna. O- j- b-o n-v-e-a-, a-i j- o-a b-l- v-e-n-. ------------------------------------------- On je bio nevjeran, ali je ona bila vjerna. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. On -e--io l--e-- a-i ----------- -r-j-d--. On je bio lijen, ali je ona bila vrijedna. O- j- b-o l-j-n- a-i j- o-a b-l- v-i-e-n-. ------------------------------------------ On je bio lijen, ali je ona bila vrijedna. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. O- j------si-omaš-n,-a-i-j- o-a bila--o--t-. On je bio siromašan, ali je ona bila bogata. O- j- b-o s-r-m-š-n- a-i j- o-a b-l- b-g-t-. -------------------------------------------- On je bio siromašan, ali je ona bila bogata. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. On-n-j- i--o novca,-----d----e. On nije imao novca, već dugove. O- n-j- i-a- n-v-a- v-ć d-g-v-. ------------------------------- On nije imao novca, već dugove. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. On -ije im----re-e--v-ć-peh. On nije imao sreće, već peh. O- n-j- i-a- s-e-e- v-ć p-h- ---------------------------- On nije imao sreće, već peh. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. On-------mao u----h,---ć ne----e-. On nije imao uspjeh, već neuspjeh. O- n-j- i-a- u-p-e-, v-ć n-u-p-e-. ---------------------------------- On nije imao uspjeh, već neuspjeh. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. On---j- b-o -a-ovo-ja-- v-- n-za-o-olj-n. On nije bio zadovoljan, već nezadovoljan. O- n-j- b-o z-d-v-l-a-, v-ć n-z-d-v-l-a-. ----------------------------------------- On nije bio zadovoljan, već nezadovoljan. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. On-nij----- --e---,-ve--nes----n. On nije bio sretan, već nesretan. O- n-j- b-o s-e-a-, v-ć n-s-e-a-. --------------------------------- On nije bio sretan, već nesretan. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. On -ije b-o------t-č--- ve--a----------. On nije bio simpatičan, već antipatičan. O- n-j- b-o s-m-a-i-a-, v-ć a-t-p-t-č-n- ---------------------------------------- On nije bio simpatičan, već antipatičan. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…