Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sl Preteklost 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [enainosemdeset]

Preteklost 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
kirjoittaa p---ti p----- p-s-t- ------ pisati 0
Hän kirjoitti kirjeen. O- -e -a--s-l p--m-. O- j- n------ p----- O- j- n-p-s-l p-s-o- -------------------- On je napisal pismo. 0
Ja hän kirjoitti kortin. In---a -e -ap-s--- -a-gl-d----. I- o-- j- n------- r----------- I- o-a j- n-p-s-l- r-z-l-d-i-o- ------------------------------- In ona je napisala razglednico. 0
lukea br--i b---- b-a-i ----- brati 0
Hän luki lehteä. On -e ---l r-v-j-. O- j- b--- r------ O- j- b-a- r-v-j-. ------------------ On je bral revijo. 0
Ja hän luki kirjan. I--on--je b--la---ji--. I- o-- j- b---- k------ I- o-a j- b-a-a k-j-g-. ----------------------- In ona je brala knjigo. 0
ottaa vz--i v---- v-e-i ----- vzeti 0
Hän otti tupakan. V-el je --- -----e-o. V--- j- e-- c-------- V-e- j- e-o c-g-r-t-. --------------------- Vzel je eno cigareto. 0
Hän otti palan suklaata. Vze-a -e -n-k-š--k č--o----. V---- j- e- k----- č-------- V-e-a j- e- k-š-e- č-k-l-d-. ---------------------------- Vzela je en košček čokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. On ---b-l-ne--es-- on-------es-a. O- j- b-- n------- o-- p- z------ O- j- b-l n-z-e-t- o-a p- z-e-t-. --------------------------------- On je bil nezvest, ona pa zvesta. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. On je --l-l--,-ona-pa---rlji-a. O- j- b-- l--- o-- p- m-------- O- j- b-l l-n- o-a p- m-r-j-v-. ------------------------------- On je bil len, ona pa marljiva. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. O- ----il-re-e----n- -a b-ga-a. O- j- b-- r----- o-- p- b------ O- j- b-l r-v-n- o-a p- b-g-t-. ------------------------------- On je bil reven, ona pa bogata. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. On -i i--l-den-rj-,---č -a-------e. O- n- i--- d------- p-- p- d------- O- n- i-e- d-n-r-a- p-č p- d-l-o-e- ----------------------------------- On ni imel denarja, pač pa dolgove. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. O---i-i-el -re-e--pač--a s---o. O- n- i--- s----- p-- p- s----- O- n- i-e- s-e-e- p-č p- s-o-o- ------------------------------- On ni imel sreče, pač pa smolo. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. On------- us-eše----a- ----------n----e-e-. O- n- b-- u------- p-- p- j- b-- n--------- O- n- b-l u-p-š-n- p-č p- j- b-l n-u-p-š-n- ------------------------------------------- On ni bil uspešen, pač pa je bil neuspešen. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. O-------- -a---o-j--, p-č p--j- b-l ne--do-o--en. O- n- b-- z---------- p-- p- j- b-- n------------ O- n- b-l z-d-v-l-e-, p-č p- j- b-l n-z-d-v-l-e-. ------------------------------------------------- On ni bil zadovoljen, pač pa je bil nezadovoljen. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. O- -----l -reč-n- pač-----e---l--e--e-en. O- n- b-- s------ p-- p- j- b-- n-------- O- n- b-l s-e-e-, p-č p- j- b-l n-s-e-e-. ----------------------------------------- On ni bil srečen, pač pa je bil nesrečen. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. On -i -----im-a---e-, pač-----e---l--n---a-ič--. O- n- b-- s---------- p-- p- j- b-- a----------- O- n- b-l s-m-a-i-e-, p-č p- j- b-l a-t-p-t-č-n- ------------------------------------------------ On ni bil simpatičen, pač pa je bil antipatičen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…