Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   hy Past tense 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [ութանասունմեկ]

81 [ut’anasunmek]

Past tense 1

[ants’yal 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
kirjoittaa գրել գ--- գ-ե- ---- գրել 0
g--l g--- g-e- ---- grel
Hän kirjoitti kirjeen. Ն- --մակ-գ-եց: Ն- ն---- գ---- Ն- ն-մ-կ գ-ե-: -------------- Նա նամակ գրեց: 0
N- ------g---s’ N- n---- g----- N- n-m-k g-e-s- --------------- Na namak grets’
Ja hän kirjoitti kortin. Ե- ն--բա-իկ-----: Ե- ն- բ---- գ---- Ե- ն- բ-ց-կ գ-ե-: ----------------- Եվ նա բացիկ գրեց: 0
Y-v -- --ts--- -r-ts’ Y-- n- b------ g----- Y-v n- b-t-’-k g-e-s- --------------------- Yev na bats’ik grets’
lukea կ-ր--լ կ----- կ-ր-ա- ------ կարդալ 0
k-rd-l k----- k-r-a- ------ kardal
Hän luki lehteä. Ն- կա--ու---- ---ագիր-: Ն- կ------ է- ա-------- Ն- կ-ր-ո-մ է- ա-ս-գ-ր-: ----------------------- Նա կարդում էր ամսագիրը: 0
N- k----- -- a-s----y N- k----- e- a------- N- k-r-u- e- a-s-g-r- --------------------- Na kardum er amsagiry
Ja hän luki kirjan. Ե- -ա --ր-ու- էր մի գ-ր-: Ե- ն- կ------ է- մ- գ---- Ե- ն- կ-ր-ո-մ է- մ- գ-ր-: ------------------------- Եվ նա կարդում էր մի գիրք: 0
Y-- -- k-r--- -- m- --r-’ Y-- n- k----- e- m- g---- Y-v n- k-r-u- e- m- g-r-’ ------------------------- Yev na kardum er mi girk’
ottaa վերցն-լ վ------ վ-ր-ն-լ ------- վերցնել 0
v-rts’--l v-------- v-r-s-n-l --------- verts’nel
Hän otti tupakan. Նա մ--սիգ---տ-վ--ց---: Ն- մ- ս------ վ------- Ն- մ- ս-գ-ր-տ վ-ր-ր-ց- ---------------------- Նա մի սիգարետ վերցրեց: 0
N- mi s---ret----ts’r-t-’ N- m- s------ v---------- N- m- s-g-r-t v-r-s-r-t-’ ------------------------- Na mi sigaret verts’rets’
Hän otti palan suklaata. Նա--- ------ո---ադ-վե-ցրե-: Ն- մ- կ--- շ------ վ------- Ն- մ- կ-ո- շ-կ-լ-դ վ-ր-ր-ց- --------------------------- Նա մի կտոր շոկոլադ վերցրեց: 0
Na-m---t-r--h----ad -e-----e--’ N- m- k--- s------- v---------- N- m- k-o- s-o-o-a- v-r-s-r-t-’ ------------------------------- Na mi ktor shokolad verts’rets’
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Նա--նհավատարիմ----եղ--- --------ավ--ա--մ: Ն- ա---------- է- ե---- ի-- ն- հ--------- Ն- ա-հ-վ-տ-ր-մ է- ե-ե-, ի-կ ն- հ-վ-տ-ր-մ- ----------------------------------------- Նա անհավատարիմ էր եղել, իսկ նա հավատարիմ: 0
Na an-ava-a-im-e---e--el--is---a --vata--m N- a---------- e- y------ i-- n- h-------- N- a-h-v-t-r-m e- y-g-e-, i-k n- h-v-t-r-m ------------------------------------------ Na anhavatarim er yeghel, isk na havatarim
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ն--ծ-ւ----ր-ե--լ,--ս---ա -ա---եր--ր: Ն- ծ---- է- ե---- ի-- ն- ջ------ է-- Ն- ծ-ւ-լ է- ե-ե-, ի-կ ն- ջ-ն-ս-ր է-: ------------------------------------ Նա ծույլ էր եղել, իսկ նա ջանասեր էր: 0
N--t-uy---- --g-e-----k na-------r er N- t---- e- y------ i-- n- j------ e- N- t-u-l e- y-g-e-, i-k n- j-n-s-r e- ------------------------------------- Na tsuyl er yeghel, isk na janaser er
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Նա -ղք----ր, -ս--ն--հ-րուս-: Ն- ա---- է-- ի-- ն- հ------- Ն- ա-ք-տ է-, ի-կ ն- հ-ր-ւ-տ- ---------------------------- Նա աղքատ էր, իսկ նա հարուստ: 0
N--a--k--t -r,-i-- ----aru-t N- a------ e-- i-- n- h----- N- a-h-’-t e-, i-k n- h-r-s- ---------------------------- Na aghk’at er, isk na harust
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ն--------ւ-ե-----------քեր: Ն- փ-- չ------ ա-- պ------- Ն- փ-ղ չ-ւ-ե-, ա-լ պ-ր-ք-ր- --------------------------- Նա փող չուներ, այլ պարտքեր: 0
N- ---o-h--h’--e-, --- pa-t--yer N- p----- c------- a-- p-------- N- p-v-g- c-’-n-r- a-l p-r-k-y-r -------------------------------- Na p’vogh ch’uner, ayl partk’yer
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Նա ---ող--թ---- չ--ն--- այ--ձ---րդ-ւթյո--: Ն- հ----------- չ------ ա-- ձ------------- Ն- հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ- չ-ւ-ե-, ա-լ ձ-խ-ր-ո-թ-ո-ն- ------------------------------------------ Նա հաջողություն չուներ, այլ ձախորդություն: 0
N----jo-hu--yu- --’-ne----y-------ordu--y-n N- h----------- c------- a-- d------------- N- h-j-g-u-’-u- c-’-n-r- a-l d-a-h-r-u-’-u- ------------------------------------------- Na hajoghut’yun ch’uner, ayl dzakhordut’yun
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ն--չ--ներ հ-ջող-ւթյո-ն- -յլ -ն-ա------յո--: Ն- չ----- հ------------ ա-- ա-------------- Ն- չ-ւ-ե- հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ-, ա-լ ա-հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ-: ------------------------------------------- Նա չուներ հաջողություն, այլ անհաջողություն: 0
Na -h---er --j--hut-yun,-ay---n---o--u---un N- c------ h------------ a-- a------------- N- c-’-n-r h-j-g-u-’-u-, a-l a-h-j-g-u-’-u- ------------------------------------------- Na ch’uner hajoghut’yun, ayl anhajoghut’yun
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Նա-գո- չէ---այլ դժ---: Ն- գ-- չ--- ա-- դ----- Ն- գ-հ չ-ր- ա-լ դ-գ-հ- ---------------------- Նա գոհ չէր, այլ դժգոհ: 0
N- g-- c--e-, -yl -z-g-h N- g-- c----- a-- d----- N- g-h c-’-r- a-l d-h-o- ------------------------ Na goh ch’er, ayl dzhgoh
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Նա ------կ--է-,-այ--դ--ա-տ: Ն- ե------ չ--- ա-- դ------ Ն- ե-ջ-ն-կ չ-ր- ա-լ դ-բ-խ-: --------------------------- Նա երջանիկ չէր, այլ դժբախտ: 0
Na -er-a-ik --’--,-a-l d-h--k-t N- y------- c----- a-- d------- N- y-r-a-i- c-’-r- a-l d-h-a-h- ------------------------------- Na yerjanik ch’er, ayl dzhbakht
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ն- ---ա-ր-լ- չէ-,---- հակ-կրե-ի: Ն- հ-------- չ--- ա-- հ--------- Ն- հ-մ-կ-ե-ի չ-ր- ա-լ հ-կ-կ-ե-ի- -------------------------------- Նա համակրելի չէր, այլ հակակրելի: 0
Na ha-akr--i-c-’-r---yl -a--k-eli N- h-------- c----- a-- h-------- N- h-m-k-e-i c-’-r- a-l h-k-k-e-i --------------------------------- Na hamakreli ch’er, ayl hakakreli

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…