Lauseita

fi iso – pieni   »   hy big – small

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [վաթսունութ]

68 [vat’sunut’]

big – small

[mets - p’vok’r]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
iso ja pieni մե- և փոքր մ-- և փ--- մ-ծ և փ-ք- ---------- մեծ և փոքր 0
mets --v -’---’r m--- y-- p------ m-t- y-v p-v-k-r ---------------- mets yev p’vok’r
Elefantti on iso. Փի-- մ-ծ է: Փ--- մ-- է- Փ-ղ- մ-ծ է- ----------- Փիղը մեծ է: 0
P---hy mets e P----- m--- e P-i-h- m-t- e ------------- P’ighy mets e
Hiiri on pieni. Մո-կ---ոքր-է: Մ---- փ--- է- Մ-ւ-ը փ-ք- է- ------------- Մուկը փոքր է: 0
Muk- -’-o-’r-e M--- p------ e M-k- p-v-k-r e -------------- Muky p’vok’r e
pimeä ja valoisa մո-թ-- լու----ր մ--- և լ------- մ-ւ- և լ-ւ-ա-ո- --------------- մութ և լուսավոր 0
mut- ye----s-vor m--- y-- l------ m-t- y-v l-s-v-r ---------------- mut’ yev lusavor
Yö on pimeä. Գիշ----մո-- -: Գ----- մ--- է- Գ-շ-ր- մ-ւ- է- -------------- Գիշերը մութ է: 0
G-s---y m--’-e G------ m--- e G-s-e-y m-t- e -------------- Gishery mut’ e
Päivä on valoisa. Օրը---յ-ա- է: Օ-- պ----- է- Օ-ը պ-յ-ա- է- ------------- Օրը պայծառ է: 0
O---pa--s--r e O-- p------- e O-y p-y-s-r- e -------------- Ory paytsarr e
vanha ja nuori ծե--- -ր---սարդ ծ-- և ե-------- ծ-ր և ե-ի-ա-ա-դ --------------- ծեր և երիտասարդ 0
t-----e--y-r---sard t--- y-- y--------- t-e- y-v y-r-t-s-r- ------------------- tser yev yeritasard
Isoisämme on hyvin vanha. Մե--պ----- -ա- --ր -: Մ-- պ----- շ-- ծ-- է- Մ-ր պ-պ-կ- շ-տ ծ-ր է- --------------------- Մեր պապիկը շատ ծեր է: 0
Mer p-p--y sh-t-ts-r-e M-- p----- s--- t--- e M-r p-p-k- s-a- t-e- e ---------------------- Mer papiky shat tser e
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Յոթ-ն-սո-ն-տար----աջ -ա-ե---աս--- --: Յ--------- տ--- ա--- ն- ե-------- է-- Յ-թ-ն-ս-ւ- տ-ր- ա-ա- ն- ե-ի-ա-ա-դ է-: ------------------------------------- Յոթանասուն տարի առաջ նա երիտասարդ էր: 0
Y-t’a-as-n--ari ar--- -- ----t--ard er Y--------- t--- a---- n- y--------- e- Y-t-a-a-u- t-r- a-r-j n- y-r-t-s-r- e- -------------------------------------- Yot’anasun tari arraj na yeritasard er
kaunis ja ruma գեղեցի- - տ--ղ գ------ և տ--- գ-ղ-ց-կ և տ-ե- -------------- գեղեցիկ և տգեղ 0
ge-hets-ik---v-tge-h g--------- y-- t---- g-g-e-s-i- y-v t-e-h -------------------- geghets’ik yev tgegh
Perhonen on kaunis. Թի-----գ-ղե--կ -: Թ----- գ------ է- Թ-թ-ռ- գ-ղ-ց-կ է- ----------------- Թիթեռը գեղեցիկ է: 0
T-i---e-r------e-s’ik-e T--------- g--------- e T-i-’-e-r- g-g-e-s-i- e ----------------------- T’it’yerry geghets’ik e
Hämähäkki on ruma. Ս-ր-ը--գ-ղ--: Ս---- տ--- է- Ս-ր-ը տ-ե- է- ------------- Սարդը տգեղ է: 0
Sa-d---gegh-e S---- t---- e S-r-y t-e-h e ------------- Sardy tgegh e
lihava ja laiha գե--և ն-հ-ր գ-- և ն---- գ-ր և ն-հ-ր ----------- գեր և նիհար 0
g----e--n-har g-- y-- n---- g-r y-v n-h-r ------------- ger yev nihar
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Կինը-հ-րյ-ւր---լ-գ--մ-- -ե- -: Կ--- հ------ կ--------- գ-- է- Կ-ն- հ-ր-ո-ր կ-լ-գ-ա-ո- գ-ր է- ------------------------------ Կինը հարյուր կիլոգրամով գեր է: 0
Ki-y----y-r--ilo--a-ov ger-e K--- h----- k--------- g-- e K-n- h-r-u- k-l-g-a-o- g-r e ---------------------------- Kiny haryur kilogramov ger e
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Տ------- հ--ո-- -իլ-գրամով-ն---ր -: Տ------- հ----- կ--------- ն---- է- Տ-ա-ա-դ- հ-ս-ւ- կ-լ-գ-ա-ո- ն-հ-ր է- ----------------------------------- Տղամարդը հիսուն կիլոգրամով նիհար է: 0
T---ma-d- hisun kil-g--mov niha- e T-------- h---- k--------- n---- e T-h-m-r-y h-s-n k-l-g-a-o- n-h-r e ---------------------------------- Tghamardy hisun kilogramov nihar e
kallis ja halpa թան--և -ժան թ--- և է--- թ-ն- և է-ա- ----------- թանկ և էժան 0
t--n- ye- -zh-n t---- y-- e---- t-a-k y-v e-h-n --------------- t’ank yev ezhan
Auto on kallis. Մ-ք---- թա-կ է: Մ------ թ--- է- Մ-ք-ն-ն թ-ն- է- --------------- Մեքենան թանկ է: 0
Me-’--n---t---k-e M-------- t---- e M-k-y-n-n t-a-k e ----------------- Mek’yenan t’ank e
Sanomalehti on halpa. Թ---ը ------: Թ---- է--- է- Թ-ր-ը է-ա- է- ------------- Թերթը էժան է: 0
T--e--’y--zh-- e T------- e---- e T-y-r-’- e-h-n e ---------------- T’yert’y ezhan e

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…