Lauseita

fi täytyä tehdä jotakin   »   hy to have to do something / must

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

täytyä tehdä jotakin

72 [յոթանասուներկու]

72 [yot’anasunerku]

to have to do something / must

[petk’ e]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
täytyä պ--ք է պ--- է պ-տ- է ------ պետք է 0
p-tk’ e p---- e p-t-’ e ------- petk’ e
Minun täytyy lähettää kirje. Ես--ի-- -ա-ակ-ո-ղա-կ--: Ե- պ--- ն---- ո-------- Ե- պ-տ- ն-մ-կ ո-ղ-ր-ե-: ----------------------- Ես պիտի նամակ ուղարկեմ: 0
Yes pi-- nama- ugh-rk-m Y-- p--- n---- u------- Y-s p-t- n-m-k u-h-r-e- ----------------------- Yes piti namak ugharkem
Minun täytyy maksaa hotelli. Ե--պիտի --ու--ն--- --ա--մ: Ե- պ--- հ--------- վ------ Ե- պ-տ- հ-ո-ր-ն-ց- վ-ա-ե-: -------------------------- Ես պիտի հյուրանոցը վճարեմ: 0
Y-s-p-t--h-u--no--’- vch--em Y-- p--- h---------- v------ Y-s p-t- h-u-a-o-s-y v-h-r-m ---------------------------- Yes piti hyuranots’y vcharem
Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. Դ----ե-ք - --ավոտ--շ-ւ- -րթ-անա-: Դ-- պ--- է ա------ շ--- ա-------- Դ-ւ պ-տ- է ա-ա-ո-ը շ-ւ- ա-թ-ա-ա-: --------------------------------- Դու պետք է առավոտը շուտ արթնանաս: 0
Du--etk--- --r----y s--t ar-’-anas D- p---- e a------- s--- a-------- D- p-t-’ e a-r-v-t- s-u- a-t-n-n-s ---------------------------------- Du petk’ e arravoty shut art’nanas
Sinun täytyy työskennellä paljon. Դ-ւ պետք - շ-- --խատես: Դ-- պ--- է շ-- ա------- Դ-ւ պ-տ- է շ-տ ա-խ-տ-ս- ----------------------- Դու պետք է շատ աշխատես: 0
Du pet-’ - -h-- as---ates D- p---- e s--- a-------- D- p-t-’ e s-a- a-h-h-t-s ------------------------- Du petk’ e shat ashkhates
Sinun täytyy olla ajoissa. Դո------ - --տ--ա- լ---ս: Դ-- պ--- է ճ------ լ----- Դ-ւ պ-տ- է ճ-տ-պ-հ լ-ն-ս- ------------------------- Դու պետք է ճշտապահ լինես: 0
Du p--k- --chsht-pah-l---s D- p---- e c-------- l---- D- p-t-’ e c-s-t-p-h l-n-s -------------------------- Du petk’ e chshtapah lines
Hänen täytyy tankata. Նա -ի-ի-մ---ն-- լիցք---րի: Ն- պ--- մ------ լ--------- Ն- պ-տ- մ-ք-ն-ն լ-ց-ա-ո-ի- -------------------------- Նա պիտի մեքենան լիցքավորի: 0
Na-pit--me---ena---i--’k-avori N- p--- m-------- l----------- N- p-t- m-k-y-n-n l-t-’-’-v-r- ------------------------------ Na piti mek’yenan lits’k’avori
Hänen täytyy korjata auto. Ն- պ-տ- ---ե--ն----ո--գի: Ն- պ--- է մ------ ն------ Ն- պ-տ- է մ-ք-ն-ն ն-ր-գ-: ------------------------- Նա պետք է մեքենան նորոգի: 0
Na-pe--------k’----- --r-gi N- p---- e m-------- n----- N- p-t-’ e m-k-y-n-n n-r-g- --------------------------- Na petk’ e mek’yenan norogi
Hänen täytyy pestä auto. Ն- պե-- է մե---ան լ---ա: Ն- պ--- է մ------ լ----- Ն- պ-տ- է մ-ք-ն-ն լ-ա-ա- ------------------------ Նա պետք է մեքենան լվանա: 0
Na-p-tk--e-m-k----a---va-a N- p---- e m-------- l---- N- p-t-’ e m-k-y-n-n l-a-a -------------------------- Na petk’ e mek’yenan lvana
Hänen täytyy käydä kaupassa. Նա -ե-ք-է գ---մն-ր --տ-րի: Ն- պ--- է գ------- կ------ Ն- պ-տ- է գ-ո-մ-ե- կ-տ-ր-: -------------------------- Նա պետք է գնումներ կատարի: 0
N- -e-k’ e-gn-m--r----ari N- p---- e g------ k----- N- p-t-’ e g-u-n-r k-t-r- ------------------------- Na petk’ e gnumner katari
Hänen täytyy siivota asunto. Նա--ե---է-բն-կ----- --վ-քի: Ն- պ--- է բ-------- հ------ Ն- պ-տ- է բ-ա-ա-ա-ը հ-վ-ք-: --------------------------- Նա պետք է բնակարանը հավաքի: 0
Na pe-k--e-b-ak-r-n- ---ak-i N- p---- e b-------- h------ N- p-t-’ e b-a-a-a-y h-v-k-i ---------------------------- Na petk’ e bnakarany havak’i
Hänen täytyy pestä pyykit. Ն--պետք - լ--ցքը--վանա: Ն- պ--- է լ----- լ----- Ն- պ-տ- է լ-ա-ք- լ-ա-ա- ----------------------- Նա պետք է լվացքը լվանա: 0
N--pe-k--e -v-t-’----l-ana N- p---- e l-------- l---- N- p-t-’ e l-a-s-k-y l-a-a -------------------------- Na petk’ e lvats’k’y lvana
Meidän täytyy kohta mennä kouluun. Մեն--պ--ք-է-շ-ւ-----պ--- --ա--: Մ--- պ--- է շ----- դ---- գ----- Մ-ն- պ-տ- է շ-ւ-ո- դ-ր-ց գ-ա-ք- ------------------------------- Մենք պետք է շուտով դպրոց գնանք: 0
M-n-- ---k’-e-sh-to--dpr---’ ---n-’ M---- p---- e s----- d------ g----- M-n-’ p-t-’ e s-u-o- d-r-t-’ g-a-k- ----------------------------------- Menk’ petk’ e shutov dprots’ gnank’
Meidän täytyy kohta mennä töihin. Մենք-պ-տք է-շ-ւ--վ ա----ա-ք- -ն-նք: Մ--- պ--- է շ----- ա-------- գ----- Մ-ն- պ-տ- է շ-ւ-ո- ա-խ-տ-ն-ի գ-ա-ք- ----------------------------------- Մենք պետք է շուտով աշխատանքի գնանք: 0
Me-k’ petk’ - -hu-ov -sh-ha-a--’i g-a--’ M---- p---- e s----- a----------- g----- M-n-’ p-t-’ e s-u-o- a-h-h-t-n-’- g-a-k- ---------------------------------------- Menk’ petk’ e shutov ashkhatank’i gnank’
Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. Մ----պետ- ----ւ-ով բ-շ-ի -նան-: Մ--- պ--- է շ----- բ---- գ----- Մ-ն- պ-տ- է շ-ւ-ո- բ-շ-ի գ-ա-ք- ------------------------------- Մենք պետք է շուտով բժշկի գնանք: 0
M--k’--e--- ---hut-v---h--ki gn-n-’ M---- p---- e s----- b------ g----- M-n-’ p-t-’ e s-u-o- b-h-h-i g-a-k- ----------------------------------- Menk’ petk’ e shutov bzhshki gnank’
Teidän täytyy odottaa bussia. Դո---պետք-- ----բո--ի- ---ս-ք: Դ--- պ--- է ա--------- ս------ Դ-ւ- պ-տ- է ա-տ-բ-ւ-ի- ս-ա-ե-: ------------------------------ Դուք պետք է ավտոբուսին սպասեք: 0
Du-- -etk- e a--ob--in -p---k’ D--- p---- e a-------- s------ D-k- p-t-’ e a-t-b-s-n s-a-e-’ ------------------------------ Duk’ petk’ e avtobusin spasek’
Teidän täytyy odottaa junaa. Դո-- ---ք ---ն-ց-ին -պ--ե-: Դ--- պ--- է գ------ ս------ Դ-ւ- պ-տ- է գ-ա-ք-ն ս-ա-ե-: --------------------------- Դուք պետք է գնացքին սպասեք: 0
Duk’ ----- e-gnats’-’i--spa-ek’ D--- p---- e g--------- s------ D-k- p-t-’ e g-a-s-k-i- s-a-e-’ ------------------------------- Duk’ petk’ e gnats’k’in spasek’
Teidän täytyy odottaa taksia. Դո-- --տք-է---ք-իին-սպա---: Դ--- պ--- է տ------ ս------ Դ-ւ- պ-տ- է տ-ք-ի-ն ս-ա-ե-: --------------------------- Դուք պետք է տաքսիին սպասեք: 0
Du-’ p-t---e-t-k’-----s---e-’ D--- p---- e t------- s------ D-k- p-t-’ e t-k-s-i- s-a-e-’ ----------------------------- Duk’ petk’ e tak’siin spasek’

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miksi on olemassa niin paljon erilaisia kieliä?

Maailmassa on nykyään yli 6 000 eri kieltä. Siksi tarvitsemme tulkkeja ja kääntäjiä. Kauan sitten kaikki puhuivat vielä samaa kieltä. Tilanne muuttui kuitenkin, kun ihmiset alkoivat siirtyä muualle. He lähtivät Afrikan kodistaan ja muuttivat eri puolille maailmaa. Tämä maantieteellinen etääntyminen johti myös kielelliseen eriytymiseen. Kaikki kansat kehittivät oman viestintämuotonsa. Monia eri kieliä kehittyi yhteisestä kantakielestä. Mutta ihmiset eivät koskaan pysytelleet yhdessä paikassa kovin kauan. Niinpä kielet eriytyivät toisistaan yhä enemmän. Jossakin vaiheessa yhteistä kantaa ei enää voinut tunnistaa. Sen lisäksi mikään kansa ei enää elänyt erityksissä tuhansia vuosia. Kansat ovat aina kosketuksissa toisiinsa. Se muutti kieliä. Kielet ottivat elementtejä vieraista kielistä tai sulautuivat. Tämän vuoksi kielten edistyminen ei koskaan loppunut. Sen takia muuttoliikkeet ja yhteys uusiin ihmisiin selittää kielten monilukuisuuden. Miksi kielet ovat niin erilaisia, on kuitenkin toinen kysymys. Jokainen kehitys seuraa tiettyjä sääntöjä. Täytyykin olla syy siihen, miksi kielet ovat sellaisia kuin ne ovat. Näistä syistä tiedemiehet ovat vuosien ajan olleet kiinnostuneita niistä. He haluaisivat tietää, miksi kielet kehittyvät eri lailla. Sen tutkimiseksi pitää seurata kielten historiaa. Siten voi havaita, mikä muuttui ja milloin. Vieläkään ei tiedetä, mikä vaikuttaa kielten kehitykseen. Kulttuuritekijät tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin biologiset tekijät. Toisin sanoen eri kansojen historia on muovannut niiden kieliä. Kielet kertovat ilmeisesti meille enemmän kuin tiedämmekään…