Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   hy Questions – Past tense 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [ութանասունվեց]

86 [ut’anasunvets’]

Questions – Past tense 2

[harts’yer ants’yalum 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? Ո----ո-կ--- է-ր-կր-լ: Ո-- փ------ է-- կ---- Ո-ր փ-ղ-ա-ն է-ր կ-ե-: --------------------- Ո՞ր փողկապն էիր կրել: 0
VO՞r----oghk--n --r---el V--- p--------- e-- k--- V-՞- p-v-g-k-p- e-r k-e- ------------------------ VO՞r p’voghkapn eir krel
Minkä auton sinä olet ostanut? Ո-- մ--ե--ն -- գ-ե-: Ո-- մ------ ե- գ---- Ո-ր մ-ք-ն-ն ե- գ-ե-: -------------------- Ո՞ր մեքենան ես գնել: 0
VO՞r-me-’ye-an--e- ---l V--- m-------- y-- g--- V-՞- m-k-y-n-n y-s g-e- ----------------------- VO՞r mek’yenan yes gnel
Minkä lehden sinä olet tilannut? Ո՞--թ-րթ--ե--բաժանոր-ա----լ: Ո-- թ---- ե- բ-------------- Ո-ր թ-ր-ն ե- բ-ժ-ն-ր-ա-ր-ե-: ---------------------------- Ո՞ր թերթն ես բաժանորդագրվել: 0
VO՞- -’ye-t-n--es --z---or--gr-el V--- t------- y-- b-------------- V-՞- t-y-r-’- y-s b-z-a-o-d-g-v-l --------------------------------- VO՞r t’yert’n yes bazhanordagrvel
Kenet te olette nähneet? Ո-՞մ ե--տեսել: Ո--- ե- տ----- Ո-՞- ե- տ-ս-լ- -------------- ՈՒ՞մ եք տեսել: 0
U---ye-’---s-l U-- y--- t---- U-m y-k- t-s-l -------------- U՞m yek’ tesel
Kenet te olette tavanneet? Ո-՞մ--ք--ան--պ-լ: Ո--- ե- հ-------- Ո-՞- ե- հ-ն-ի-ե-: ----------------- ՈՒ՞մ եք հանդիպել: 0
U՞m ye-’-----ip-l U-- y--- h------- U-m y-k- h-n-i-e- ----------------- U՞m yek’ handipel
Kenet te olette tunnistaneet? Ո-՞մ--ք---նաչ--: Ո--- ե- ճ------- Ո-՞- ե- ճ-ն-չ-լ- ---------------- ՈՒ՞մ եք ճանաչել: 0
U-- ye---cha------el U-- y--- c---------- U-m y-k- c-a-a-h-y-l -------------------- U՞m yek’ chanach’yel
Milloin te olette nousseet ylös? Քա---ի-ն -ք--երկացել: Ք------- ե- վ-------- Ք-ն-ս-՞- ե- վ-ր-ա-ե-: --------------------- Քանիսի՞ն եք վերկացել: 0
K-------n-y-k’-----ats-yel K-------- y--- v---------- K-a-i-i-n y-k- v-r-a-s-y-l -------------------------- K’anisi՞n yek’ verkats’yel
Milloin te olette aloittaneet? Ե՞-բ ե-----ել: Ե--- ե- ս----- Ե-ր- ե- ս-ս-լ- -------------- Ե՞րբ եք սկսել: 0
Y-՞-b-y------sel Y---- y--- s---- Y-՞-b y-k- s-s-l ---------------- Ye՞rb yek’ sksel
Milloin te olette lopettaneet? Ե՞-բ ---վերջ-ց--լ: Ե--- ե- վ--------- Ե-ր- ե- վ-ր-ա-ր-լ- ------------------ Ե՞րբ եք վերջացրել: 0
Ye-rb ---’-v------’rel Y---- y--- v---------- Y-՞-b y-k- v-r-a-s-r-l ---------------------- Ye՞rb yek’ verjats’rel
Miksi te olette heränneet? Ինչ--՞--- ա-թնացել: Ի----- ե- ա-------- Ի-չ-ւ- ե- ա-թ-ա-ե-: ------------------- Ինչու՞ եք արթնացել: 0
Inc-’u----k’--rt--ats---l I------ y--- a----------- I-c-’-՞ y-k- a-t-n-t-’-e- ------------------------- Inch’u՞ yek’ art’nats’yel
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Ի-չո-՞--- ո------չ-դ-ր---: Ի----- ե- ո------- դ------ Ի-չ-ւ- ե- ո-ս-ւ-ի- դ-ր-ե-: -------------------------- Ինչու՞ եք ուսուցիչ դարձել: 0
In-h’-- ---- u--ts---h- dar-z-l I------ y--- u--------- d------ I-c-’-՞ y-k- u-u-s-i-h- d-r-z-l ------------------------------- Inch’u՞ yek’ usuts’ich’ dardzel
Miksi te otitte taksin? Ի--ո--------քս- ---ձ--: Ի----- ե- տ---- վ------ Ի-չ-ւ- ե- տ-ք-ի վ-ր-ե-: ----------------------- Ինչու՞ եք տաքսի վարձել: 0
I-c-’u՞--ek’ --k’s-----d-el I------ y--- t----- v------ I-c-’-՞ y-k- t-k-s- v-r-z-l --------------------------- Inch’u՞ yek’ tak’si vardzel
Mistä te olette tulleet? Որ-ե------- -կ-լ: Ո------- ե- ե---- Ո-տ-ղ-՞- ե- ե-ե-: ----------------- Որտեղի՞ց եք եկել: 0
V---eg------ -ek- --kel V----------- y--- y---- V-r-e-h-՞-s- y-k- y-k-l ----------------------- Vorteghi՞ts’ yek’ yekel
Minne te olette menneet? ՈՒ-ր--ք-գնա-ե-: Ո--- ե- գ------ Ո-՞- ե- գ-ա-ե-: --------------- ՈՒ՞ր եք գնացել: 0
U՞r y-----n-ts’-el U-- y--- g-------- U-r y-k- g-a-s-y-l ------------------ U՞r yek’ gnats’yel
Missä te olette olleet? Ո--ե՞------ղե-: Ո----- ե- ե---- Ո-տ-՞- ե- ե-ե-: --------------- Որտե՞ղ եք եղել: 0
V-rte՞g--y--- ---hel V------- y--- y----- V-r-e-g- y-k- y-g-e- -------------------- Vorte՞gh yek’ yeghel
Ketä sinä olet auttanut? Ո-՞--եք օգնե-: Ո--- ե- օ----- Ո-՞- ե- օ-ն-լ- -------------- ՈՒ՞մ եք օգնել: 0
U՞m y-k’-o-n-l U-- y--- o---- U-m y-k- o-n-l -------------- U՞m yek’ ognel
Kenelle sinä olet kirjoittanut? ՈՒ-- -ք գրե-: Ո--- ե- գ---- Ո-՞- ե- գ-ե-: ------------- ՈՒ՞մ եք գրել: 0
U-m----’ -r-l U-- y--- g--- U-m y-k- g-e- ------------- U՞m yek’ grel
Kenelle sinä olet vastannut? ՈՒ՞մ--ք պատաս--ն-լ: Ո--- ե- պ---------- Ո-՞- ե- պ-տ-ս-ա-ե-: ------------------- ՈՒ՞մ եք պատասխանել: 0
U-m-yek--pa-as--a--l U-- y--- p---------- U-m y-k- p-t-s-h-n-l -------------------- U՞m yek’ pataskhanel

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…