Lauseita

fi Viikonpäivät   »   hy Days of the week

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [ինը]

9 [iny]

Days of the week

[shabat’va orer]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
maanantai ե--ուշ--թի ե--------- ե-կ-ւ-ա-թ- ---------- երկուշաբթի 0
yerk--h-b--i y----------- y-r-u-h-b-’- ------------ yerkushabt’i
tiistai եր-քշ--թի ե-------- ե-ե-շ-բ-ի --------- երեքշաբթի 0
yere--sh--t-i y------------ y-r-k-s-a-t-i ------------- yerek’shabt’i
keskiviikko չ-րեք-աբ-ի չ--------- չ-ր-ք-ա-թ- ---------- չորեքշաբթի 0
c---o--k-sh-bt-i c--------------- c-’-o-e-’-h-b-’- ---------------- ch’vorek’shabt’i
torstai հինգ---թի հ-------- հ-ն-շ-բ-ի --------- հինգշաբթի 0
hin-sh-bt’i h---------- h-n-s-a-t-i ----------- hingshabt’i
perjantai ուր-աթ ո----- ո-ր-ա- ------ ուրբաթ 0
ur-a-’ u----- u-b-t- ------ urbat’
lauantai շ-բաթ շ---- շ-բ-թ ----- շաբաթ 0
sha---’ s------ s-a-a-’ ------- shabat’
sunnuntai կ-րա-ի կ----- կ-ր-կ- ------ կիրակի 0
k----i k----- k-r-k- ------ kiraki
viikko մի-շաբաթ մ- շ---- մ- շ-բ-թ -------- մի շաբաթ 0
m--s-a-a-’ m- s------ m- s-a-a-’ ---------- mi shabat’
maanantaista sunnuntaihin եր-ու---թիի- մ-ն---կի-ակի ե----------- մ---- կ----- ե-կ-ւ-ա-թ-ի- մ-ն-և կ-ր-կ- ------------------------- երկուշաբթիից մինչև կիրակի 0
y-rk-sh----iits--mi-ch’-ev k-r-ki y--------------- m-------- k----- y-r-u-h-b-’-i-s- m-n-h-y-v k-r-k- --------------------------------- yerkushabt’iits’ minch’yev kiraki
Ensimmäinen päivä on maanantai. Ա-ա-ին -րը ----ւ--բ-ի- է: Ա----- օ-- ե---------- է- Ա-ա-ի- օ-ը ե-կ-ւ-ա-թ-ն է- ------------------------- Առաջին օրը երկուշաբթին է: 0
Arrajin---y -er-us-ab-’-n-e A------ o-- y------------ e A-r-j-n o-y y-r-u-h-b-’-n e --------------------------- Arrajin ory yerkushabt’in e
Toinen päivä on tiistai. Ե-------օր---ր--շաբ-----: Ե------ օ-- ե--------- է- Ե-կ-ո-դ օ-ը ե-ե-շ-բ-ի- է- ------------------------- Երկրորդ օրը երեքշաբթին է: 0
Y-r--or- o-- ye-e-’-ha--’-n e Y------- o-- y------------- e Y-r-r-r- o-y y-r-k-s-a-t-i- e ----------------------------- Yerkrord ory yerek’shabt’in e
Kolmas päivä on keskiviikko. Ե-րո-դ ----չո-եքշ-բ--- է: Ե----- օ-- չ---------- է- Ե-ր-ր- օ-ը չ-ր-ք-ա-թ-ն է- ------------------------- Երրորդ օրը չորեքշաբթին է: 0
Ye--ord--r- c-’---e--s--bt-i- e Y------ o-- c---------------- e Y-r-o-d o-y c-’-o-e-’-h-b-’-n e ------------------------------- Yerrord ory ch’vorek’shabt’in e
Neljäs päivä on torstai. Չ-ր-ո----րը----գ-ա-թին -: Չ------ օ-- հ--------- է- Չ-ր-ո-դ օ-ը հ-ն-շ-բ-ի- է- ------------------------- Չորրորդ օրը հինգշաբթին է: 0
Ch’---ro---or- hin--h--t’in-e C--------- o-- h----------- e C-’-o-r-r- o-y h-n-s-a-t-i- e ----------------------------- Ch’vorrord ory hingshabt’in e
Viides päivä on perjantai. Հինգերոր---րը--ւ-բ-թ--է: Հ-------- օ-- ո------ է- Հ-ն-ե-ո-դ օ-ը ո-ր-ա-ն է- ------------------------ Հինգերորդ օրը ուրբաթն է: 0
Hi--er-rd-ory -r-a--n-e H-------- o-- u------ e H-n-e-o-d o-y u-b-t-n e ----------------------- Hingerord ory urbat’n e
Kuudes päivä on lauantai. Վե-եր-ր- օրը-շաբաթ--է: Վ------- օ-- շ----- է- Վ-ց-ր-ր- օ-ը շ-բ-թ- է- ---------------------- Վեցերորդ օրը շաբաթն է: 0
V--s-y-rord---y-s-a--t-n-e V---------- o-- s------- e V-t-’-e-o-d o-y s-a-a-’- e -------------------------- Vets’yerord ory shabat’n e
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Յոթե-որդ-օր- կ-րակին -: Յ------- օ-- կ------ է- Յ-թ-ր-ր- օ-ը կ-ր-կ-ն է- ----------------------- Յոթերորդ օրը կիրակին է: 0
Yot--e---d o-y ki-ak-n e Y--------- o-- k------ e Y-t-y-r-r- o-y k-r-k-n e ------------------------ Yot’yerord ory kirakin e
Viikossa on seitsemän päivää. Շ--աթն-ու-ի յո- օ-: Շ----- ո--- յ-- օ-- Շ-բ-թ- ո-ն- յ-թ օ-: ------------------- Շաբաթն ունի յոթ օր: 0
S--b-t’- -----o-- or S------- u-- y--- o- S-a-a-’- u-i y-t- o- -------------------- Shabat’n uni yot’ or
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Մե-ք աշխատ--մ-----մ--յ- հին- օր: Մ--- ա------- ե-- մ---- հ--- օ-- Մ-ն- ա-խ-տ-ւ- ե-ք մ-ա-ն հ-ն- օ-: -------------------------------- Մենք աշխատում ենք միայն հինգ օր: 0
M-nk--as-kha-u- y-n----i------ng-or M---- a-------- y---- m---- h--- o- M-n-’ a-h-h-t-m y-n-’ m-a-n h-n- o- ----------------------------------- Menk’ ashkhatum yenk’ miayn hing or

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!