Lauseita

fi Small Talk 2   »   hy Small Talk 2

21 [kaksikymmentäyksi]

Small Talk 2

Small Talk 2

21 [քսանմեկ]

21 [k’sanmek]

Small Talk 2

[p’vok’rik khosakts’ut’yun 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Mistä te tulette? / Mistä te olette kotoisin? Ո---ղի՞- եք--ո--: Ո------- ե- Դ---- Ո-տ-ղ-՞- ե- Դ-ւ-: ----------------- Որտեղի՞ց եք Դուք: 0
Vor-eghi՞-s- --k--D--’ V----------- y--- D--- V-r-e-h-՞-s- y-k- D-k- ---------------------- Vorteghi՞ts’ yek’ Duk’
Baselista. Բ-զ--ի-: Բ------- Բ-զ-լ-ց- -------- Բազելից: 0
Baz-li-s’ B-------- B-z-l-t-’ --------- Bazelits’
Basel sijaitsee Sveitsissä. Բա-ե-ը ---վո-- է Շվեցար------: Բ----- գ------ է Շ------------ Բ-զ-լ- գ-ն-ո-մ է Շ-ե-ա-ի-յ-ւ-: ------------------------------ Բազելը գտնվում է Շվեցարիայում: 0
Ba---y g---um --S-vet-’a-iayum B----- g----- e S------------- B-z-l- g-n-u- e S-v-t-’-r-a-u- ------------------------------ Bazely gtnvum e Shvets’ariayum
Saanko esitellä teille herra Müllerin? Կա-ո՞ղ--մ-պ---- -իլլերին---- --րկայա-նել: Կ----- ե- պ---- Մ------- Ձ-- ն----------- Կ-ր-՞- ե- պ-ր-ն Մ-լ-ե-ի- Ձ-զ ն-ր-ա-ա-ն-լ- ----------------------------------------- Կարո՞ղ եմ պարոն Միլլերին Ձեզ ներկայացնել: 0
K-ro՞gh--em--ar-n-Mi-le-i- -zez nerkay--s’--l K------ y-- p---- M------- D--- n------------ K-r-՞-h y-m p-r-n M-l-e-i- D-e- n-r-a-a-s-n-l --------------------------------------------- Karo՞gh yem paron Millerin Dzez nerkayats’nel
Hän on ulkomaalainen. Ն-----ր-ր---ցի-է: Ն- օ---------- է- Ն- օ-ա-ե-կ-ա-ի է- ----------------- Նա օտարերկրացի է: 0
Na ot-r--k-ats’- e N- o------------ e N- o-a-e-k-a-s-i e ------------------ Na otarerkrats’i e
Hän puhuu monta kieltä. Ն--խո--ւմ-- մ-----ի-լեզո-ն-ր-վ: Ն- խ----- է մ- ք--- լ---------- Ն- խ-ս-ւ- է մ- ք-ն- լ-զ-ւ-ե-ո-: ------------------------------- Նա խոսում է մի քանի լեզուներով: 0
N---h---- ---- k’-----ezu----v N- k----- e m- k---- l-------- N- k-o-u- e m- k-a-i l-z-n-r-v ------------------------------ Na khosum e mi k’ani lezunerov
Oletteko ensimmäistä kertaa täällä? Դ--ք------ն -ն-ա-մն--ք այս---: Դ--- ա----- ա------ ե- ա------ Դ-ւ- ա-ա-ի- ա-գ-՞-ն ե- ա-ս-ե-: ------------------------------ Դուք առաջին անգա՞մն եք այստեղ: 0
Du---a-ra--n an-a-m--y--- ayste-h D--- a------ a------ y--- a------ D-k- a-r-j-n a-g-՞-n y-k- a-s-e-h --------------------------------- Duk’ arrajin anga՞mn yek’ aystegh
En, olin täällä jo viime vuonna. Ոչ- -ս անցյ-լ-տար- էլ-եմ --ե----ստե-: Ո-- ե- ա----- տ--- է- ե- ե--- ա------ Ո-, ե- ա-ց-ա- տ-ր- է- ե- ե-ե- ա-ս-ե-: ------------------------------------- Ոչ, ես անցյալ տարի էլ եմ եղել այստեղ: 0
V---’----s-an-s---l t-ri--- y-m y-g----ayst-gh V----- y-- a------- t--- e- y-- y----- a------ V-c-’- y-s a-t-’-a- t-r- e- y-m y-g-e- a-s-e-h ---------------------------------------------- Voch’, yes ants’yal tari el yem yeghel aystegh
Mutta vain yhden viikon. Բ--ց-միա-ն մի-շ--աթ: Բ--- մ---- մ- շ----- Բ-յ- մ-ա-ն մ- շ-բ-թ- -------------------- Բայց միայն մի շաբաթ: 0
B-y--- -ia-n-m---ha-a-’ B----- m---- m- s------ B-y-s- m-a-n m- s-a-a-’ ----------------------- Bayts’ miayn mi shabat’
Miten viihdytte meillä? Դ-ւ-ր - --լ-ս--եզ -եզ --տ: Դ---- է գ---- Ձ-- մ-- մ--- Դ-ւ-ր է գ-լ-ս Ձ-զ մ-զ մ-տ- -------------------------- Դու՞ր է գալիս Ձեզ մեզ մոտ: 0
D-՞r e-gali-----z m-z-m-t D--- e g---- D--- m-- m-- D-՞- e g-l-s D-e- m-z m-t ------------------------- Du՞r e galis Dzez mez mot
Erittäin hyvin. Ihmiset ovat mukavia. Շ----Մա---կ--ա--սի-ա--ր--ն: Շ--- Մ----- շ-- ս------ ե-- Շ-տ- Մ-ր-ի- շ-տ ս-ր-լ-ր ե-: --------------------------- Շատ: Մարդիկ շատ սիրալիր են: 0
S-at --rdi- shat -ir-l-r yen S--- M----- s--- s------ y-- S-a- M-r-i- s-a- s-r-l-r y-n ---------------------------- Shat Mardik shat siralir yen
Ja maisema miellyttää minua myös. Եվ ---ւթյ-ւ------է ի-ձ-դ--ր-գա-ի-: Ե- բ--------- է- է ի-- դ--- գ----- Ե- բ-ո-թ-ո-ն- է- է ի-ձ դ-ւ- գ-լ-ս- ---------------------------------- Եվ բնությունն էլ է ինձ դուր գալիս: 0
Y-- -nut’yun- e- - ind- du- g---s Y-- b-------- e- e i--- d-- g---- Y-v b-u-’-u-n e- e i-d- d-r g-l-s --------------------------------- Yev bnut’yunn el e indz dur galis
Mitä teette työksenne? Ի՞ն--մ-ս--գի-ո--յո-ն----ե-: Ի--- մ-------------- ո----- Ի-ն- մ-ս-ա-ի-ո-թ-ո-ն ո-ն-ք- --------------------------- Ի՞նչ մասնագիտություն ունեք: 0
I՞n-h- m-s--g--ut-y---unek’ I----- m------------- u---- I-n-h- m-s-a-i-u-’-u- u-e-’ --------------------------- I՞nch’ masnagitut’yun unek’
Olen kääntäjä. Ե-----գ-ան-----: Ե- թ-------- ե-- Ե- թ-ր-մ-ն-չ ե-: ---------------- Ես թարգմանիչ եմ: 0
Yes-t-argmani--- y-m Y-- t----------- y-- Y-s t-a-g-a-i-h- y-m -------------------- Yes t’argmanich’ yem
Minä käännän kirjoja. Ե--թ--գմա---մ -- գ--եր: Ե- թ--------- ե- գ----- Ե- թ-ր-մ-ն-ւ- ե- գ-ք-ր- ----------------------- Ես թարգմանում եմ գրքեր: 0
Y-s -’ar-ma--m-ye- gr-’--r Y-- t--------- y-- g------ Y-s t-a-g-a-u- y-m g-k-y-r -------------------------- Yes t’argmanum yem grk’yer
Oletteko yksin täällä? Դուք -են--կ-ե- ա--տե-: Դ--- մ----- ե- ա------ Դ-ւ- մ-ն-՞- ե- ա-ս-ե-: ---------------------- Դուք մենա՞կ եք այստեղ: 0
Duk--me-a՞- y-k----st-gh D--- m----- y--- a------ D-k- m-n-՞- y-k- a-s-e-h ------------------------ Duk’ mena՞k yek’ aystegh
En, vaimoni / mieheni on myös täällä. Ո----մ կ--ը/-մ-----ս--ն------այստե-: Ո-- ի- կ------ ա------- է- է ա------ Ո-, ի- կ-ն-/-մ ա-ո-ս-ն- է- է ա-ս-ե-: ------------------------------------ Ոչ, իմ կինը/իմ ամուսինն էլ է այստեղ: 0
Voc-’--i- --ny----a----n--el --ay-te-h V----- i- k------ a------ e- e a------ V-c-’- i- k-n-/-m a-u-i-n e- e a-s-e-h -------------------------------------- Voch’, im kiny/im amusinn el e aystegh
Ja tuolla ovat molemmat lapseni. Եվ--յ---ղ ի- ե---ւ-ե--խանե-----: Ե- ա----- ի- ե---- ե-------- ե-- Ե- ա-ն-ե- ի- ե-կ-ւ ե-ե-ա-ե-ն ե-: -------------------------------- Եվ այնտեղ իմ երկու երեխաներն են: 0
Y-- a----g--i--------y-re---n--n y-n Y-- a------ i- y---- y---------- y-- Y-v a-n-e-h i- y-r-u y-r-k-a-e-n y-n ------------------------------------ Yev ayntegh im yerku yerekhanern yen

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Romaaniset kielet

700 miljoonaa ihmistä puhuu romaanisia kieliä äidinkielenään. Romaaninen kieliryhmä on siis maailman tärkeimpiä. Romaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Kaikkien romaanisten kielten taustalla on latina. Se tarkoittaa, että kielet ovat Rooman kielen jälkeläisiä. Kaikkien romaanisten kielten perusta oli vulgaarilatina. Sillä tarkoitetaan myöhäisantiikin aikoina puhuttua latinaa. Vulgaarilatina levisi Eurooppaan Rooman valloitusretkien aikana. Siitä kehittyivät sitten romaaniset kielet ja murteet. Latina itse on italialainen kieli. Romaanisia kieliä on kaikkiaan noin 15. Tarkkaa määrää on vaikea päättää. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Muutamia romaanisia kieliä on vuosien mittaan kuollut. Mutta uusia romaanisiin kieliin perustuvia kieliä on myös kehittynyt. Ne ovat kreolikieliä. Espanja on nykyisin suurin romaaninen kieli maailmassa. Se kuuluu maailman kieliin 380 miljoonalla puhujallaan. Romaaniset kielet ovat hyvin mielenkiintoisia tutkijoille. Syynä on se, että tämän kieliryhmän historia on tallennettu hyvin. Latinalaisia tai roomalaisia tekstejä on ollut olemassa 2 500 vuoden ajan. Kielitieteilijät käyttävät niitä tutkiakseen yksittäisten kielten kehitystä. Näin voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella kieli kehittyy. Monia näistä tuloksista voidaan siirtää toisiin kieliin. Romaanisten kielten kielioppi on rakentunut samalla lailla. Ennen kaikkea kielten sanavarasto on samanlainen. Jos joku puhuu yhtä romaanista kieltä, hän voi helposti oppia toisen. Kiitos, latina!